Page 66 - 4 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
kuka työntekijä, miten näiden välinen suhde ja vuoropuhelu muototuvat tulevaisuudessa? Entä kuinka ILOn kansainvälisen työnormiston olisi muututtava vastatakseen jatkossa riittävän jous- tavasti ja ennakoivasti työelämän ja työmarkki- noiden kehitykseen?
Edellä mainitun taloudellisen hyvinvoinnin mittaamisen kannalta kiinnostavia, ja vielä rat- kaisemattomia kysymyksiä ovat uudet työn teon muodot ja liiketoimintamallit, varsinkin digitaa- liseen internet-talouteen liittyvät. Osaa alusta- talouden (ilmaispalvelut) osuutta bkt:sta kuvaa mainostamiseen liittyvät palvelut, joita alustojen kautta myydään eri yrityksille, eikä niinkään nii- den käyttäjille suuntaamat palvelut. Suomessa digitalisaation roolia taloustilastoissa on pohti- nut muun muassa Tilastokeskus. Vastaavat kulut- tajille maksuttomat mainosrahoitteiset palvelut sisältyvät implisiittisesti lopputuotteiden hintaan ja myös mainospalveluiden tuotokseen, jos niitä tarjoava yritys on kotimainen. Tilinpidossa ei siis arvioida erillistä (laskennallista) mediapalvelun kulutusta. Siitä, mitä digitaalisessa taloudessa pidetään lisäarvon luomisena tai tuotoksena ja millä tapaa ne otetaan huomioon osana kansanta- louden kirjanpitoa, tarvitaan lisätutkimusta. (ks. Koistinen-Jokiniemi et al. 2017.)
Työn hallintatapa (governance of work)
ILOn toiminta-alue on koko työelämän kansain- välinen kenttä. ILOn keskeinen toimintaväline on kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa valmisteltava kansainvälinen työnor- misto sekä sen ratifioinnin ja toimeenpanon seu- ranta. Nämä yleissopimukset ovat voimaan tul- lessaan lakisääteisiä. Toimeenpanoa edistetään myös ihmisarvoisen työn maaohjelmien avulla. Maaohjelmat ovat ILOn keskeisin tapa tukea eri maita, viedä tietotaitoa niihin ja nostaa ihmisar- voinen työ osaksi ko. maiden kehitysstrategioita. Työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä roolissa ohjelmien suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Yleissopimusten tulevaisuuden osalta ILO pohtii, jatkuuko useassa maassa menossa oleva
sääntelyn purkamistrendi vai kansainvälisten työnormien käytön kasvusuuntaus eri kaup- pasopimuksissa. Asia liittyy läheisesti vahvis- tuvaan keskusteluun yritysten yhteiskuntavas- tuusta (CSR). ILO tiedostaa ja seuraa tätä kes- kustelua, mutta sen on ollut vaikea määritellä omaa rooliaan CSR:n suhteen huolimatta sen monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiik- kaa koskevasta kolmikantaisesta periaatejulis- tuksesta. Esimerkiksi OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille tuntuvat vastaavan ILO:n periaatejulistusta paremmin liike-elämän tarpeisiin. ILO arvioi CSR:n roolin vahvistuvan tulevaisuudessa. Jo nyt raja laillisesti velvoit- tavan ja vapaaehtoisen toiminnan välillä alkaa hämärtyä, kun tili- ja kirjanpitovelvollisuuden ja muun raportoinnin mekanismeja tiukennetaan.
ILOn toiminnan keskiössä on kolmikantainen yhteistyö ja vuoropuhelu työmarkkinaosapuol- ten kanssa, mikä on heijastunut myös sen maa- tason toimintaan eri hankkeissa, ohjelmissa ja projekteissa. Kolmikanta on palvellut ILOa, sen jäsenmaita ja hallintorakennetta ansiokkaasti kohta 100 vuotta. Toisaalta myös arvostelijoita ja haasteita riittää. Osan mielestä kolmikantaisen päätöksentekojärjestelmän tuottamat kompro- missit eivät enää vastaa tarpeeksi tai riittävän nopeasti muuttuviin työelämän olosuhteisiin, saatikka kriiseihin. Lisäksi työmarkkinajärjes- töjen edustavuus on ollut viime aikoina laskussa, mikä aiheuttaa omat haasteensa niiden legiti- miteetille.
Työmarkkinajärjestöt voivat tarjota ratkai- suja olemassa ja edessä oleviin ongelmiin. Edellä on puhuttu laadukkaiden työpaikkojen luomi- sen merkityksestä varsinkin epävirallisella sektorilla toimiviin pienyrityksiin. ILO näkee yhtenä ratkaisukeinona tähän järjestäytymis- oikeuden edistämisen, eli ko. yritysten järjes- täytymisen, liittymisen työnantajajärjestöön. Työnantajajärjestöt voisivat puolestaan auttaa yrityksiä löytämään tietoa eri säädöksistä ja lii- ketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista, antaa koulutus- ja muita liiketoiminnan kannalta tär- keitä palveluita, kuten kirjanpito-, työterveys-
66