Page 77 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta
ja vaikutusmahdollisuuksien uskotaan ennem- min kehittyvän parempaan kuin huonompaan suuntaan. Palkansaajilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia oppia ja osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen. Uusi teknologia ja sen mahdollistamat työtavat ovat työpaikko- jen arkea.
Samalla moni tekee töitä nopealla tah- dilla ja tiukkojen aikataulujen mukaan. Vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työteh- täviin ja työnjakoon eivät ole lisääntyneet. Työpaikolla kohdataan edelleen syrjintää, kiusaamista ja väkivaltaa. Näitä on havainnut vähemmistö palkansaajista, mutta trendit ovat tasaisia ja kertovat siitä, että syrjinnän ja häi- rinnän kitkemisessä on yhä tehtävää.
Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat kehit- tyneet parempaan suuntaan ja suurin osa pal- kansaajista kokee arvostusta työyhteisössään. Moni kuitenkin kertoo, että työt eivät jakaudu tasapuolisesti ja töitä on liikaa työntekijämää- rään nähden. Enemmistö kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Lisäksi kolmannes arvioi, että työn on raskasta fyysisesti. Tästä huolimatta yhdeksän palkan- saajaa kymmenestä sanoo, että oma työkyky on hyvä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin.
Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perus- tuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1 693 puhelinhaastatteluun. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen palvelumarkkinoiden tilannetta tule- vien kasvupalvelujen näkökulmasta ja palvelun- tarjoajien mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia palvelukonsepteja. Tarkoituksena on selvittää eri toimijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia tulevien kasvupalvelujen tuottajina.
Tutkimuksen päähavainto on, että kasvu- palvelu-uudistuksen sisältö ja mahdollisuu- det tunnetaan palveluntarjoajien keskuudessa huonosti. Maakuntien palveluhankintoihin ja markkinoiden syntyyn liittyy epävarmuuksia, mikä tekee markkinoiden ja liiketoimintamah- dollisuuksien tunnistamisesta vaikeaa.
Kasvupalvelumarkkinat kiinnostavat palve- luntarjoajia. Samalla kun kiinnostus kasvupal- veluita kohtaan on suurta, tietämys kasvupal- veluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on suhteellisen vähäistä. Kysely potentiaalisille kasvupalveluntuottajille antaa hyvin positiivi- sen kuvan potentiaalisten kasvupalveluntuot- tajien halukkuudesta ja kyvystä toimia tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla. Oletettavaa on kui- tenkin, että vain osa halukkaista kasvupalve- luntuottajista tulee toimimaan kasvupalvelujen tuottajina tulevissa maakunnissa.
Kasvupalvelut eivät ole palvelutuottajien liiketoiminnan näkökulmasta yksi yhtenäinen markkina. Palkkiomallit ja palkkiohinta ovat keskeisiä elementtejä ja ajureita uuden liiketoi- minnan ja kasvupalvelumarkkinoiden synnyt- tämisessä. Tulevien kasvupalvelumarkkinoiden luomisen näkökulmasta on oleellista tunnistaa periaatteet sille, mistä elementeistä tulospalk- kioperusteisen mallin ja palvelujen hinnoitte- lun tulisi koostua.
Näkymiä tulevaan kasvupalvelumarkkinaan
Tutkimus yksityisistä palveluntuottajista kasvupalvelujen tuottajina (2018), Mikko Valtakari; Juho Nyman; Ira Haavisto; Riikka-Leena Leskelä; Minna Mayer; Valtteri Laasonen; Tommi Ranta
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2018
77