Page 7 - Merimies 2 2015

tamaan, jolloin niiden vaikutukset tulevat kohdistumaan laajalti teollisuuteen ja yh- teiskunnan eri aloille.
Työnantajan puolelta neuvotteluita johti henkilöstöjohtaja David Lindström ja Arc- tia Shippingin toimitusjohtaja tero Vauras- te pysyi neuvotteluissa visusti koko ajan taka-alalla. Toimitusjohtajan kulisseissa ly- myily noteerattiin myös mediassa. Alkoi vaikuttaa siltä, että työnantajan halutto- muus allekirjoittaa sopimus oli vahvasti periaatteellinen. Myös valtakunnansovitte- lijan työstä puuttui jämäkkä ote.
Niinpä Merimies-Unioni ja Suomen Ko- nepäällystöliitto joutuivat ilmoittamaan mahdollisten tukitoimien laajenemisesta, mikäli neuvotteluissa ei saataisi aikaan so- pimusta. Jäänmurtoa koskevan työtaiste- lun tukitoimet alkaisivat kiirastorstaina 2.4.2015 klo 14 ja pysäyttäisivät alkaessaan ulkomaan meriliikenteen.
Uhka pääsiäis-
liikenteen pysähtymisestä sai aikaan kovan media- mylläkän.
Pääsiäisliikenteen pysähtyminen olisi ollut Suomelle kova takaisku ja matkustajat alkoi- vat pelätä pääsiäiseksi suunniteltujen mat- kojensa peruuntumista. Yhtä suuret vaiku- tukset työtaistelun alkamisella olisivat olleet rahtiliikenteeseen.
Työtaistelu-uhkan laajenemisesta huoli- matta Arctia Shippingin johto piti edelleen kiinni omasta ideologiastaan olla hyväksy- mättä työehtosopimuksen yleissitovuutta, vaikka sopimukseen pääsy olisi ollut pie- nestä kiinni.
Lopulta maan hallitus joutui kutsumaan koolle talouspoliittisen ministerivaliokun- nan työtaistelun laajenemisuhkan johdos- ta. Vähän kokouksen jälkeen Arctia Ship- ping kertoi olevansa halukas allekirjoit- tamaan työehtosopimuksen ja sovinto saa- tiin aikaan.
Jäänmurtajia koskeva työtaistelu
herätti myös jäsenistössä keskustelua jäänmurtotyön työehdoista ja palkkauksesta
Sen jälkeen, kun Merenkulkulaitos ja Tielaitos lakkautettiin ja palve- luiden tilaajat ja tuottajat eriytettiin, on niiden raunioille pystytetyis- sä varustamoissa käyty lähes vuosittain yt-neuvotteluita. Aluksia on siirrelty varustamosta toiseen tai myyty ja väkeä vähennetty. Mikäli
henkilökuntaa ei ole irtisanottu, heidät on lomautettu. Pelkästään Merenkul- kulaitoksella oli käytössään ja miehitettyinä 44 erilaista alusta (jäänmurtajia, monitoimimurtajia, retkikuntia, rakennusaluksia, väyläaluksia, tukialuksia, merenmittausaluksia ja tutkimusaluksia) ja jotkut näistä toimivat ympäri vuoden, osa vain talvi- tai kesäkautena. Henkilöstöä voitiin siirrellä alusryh- mästä toiseen erilaisina toimintakausina. Nyt osa aluksista on myyty tai siir- retty toisiin varustamoihin ja/tai omistaja on pysynyt samana, mutta miehi- tyksen hoitaa joku kolmas osapuoli.
Jäänmurtajilla, kuten suurimmassa osassa muitakin suomalaisia aluksia, noudatetaan 1:1–vuorottelujärjestelmää, jossa jokainen työpäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään. Vuorottelujärjestelmä eroaa muissa varustamoissa olevista vuorottelujärjestelmistä siten, että 1:1 vuorottelun tulee toteutua vuositasolla johtuen työn epätasaisesta jakaantumisesta eri vuodenaikoihin. Jäänmurtajilla on toimikauden aikana työvuoron pituus 20 päivää, jota seu- raa 10 päivän vapaajakso. Aluksilla työskennellään kaksivahtijärjestelmässä, jolloin jokaisen työpäivän pituus ajossa on 12 tuntia kahdessa kuuden tun- nin jaksossa. Aluksilla noudatettaviin palkkoihin on laskettu kaikki lisät ja korvaukset sisään, myös luontoisetukorvaus.
Jäänmurtokausi alkaa normaalina jäätalvena jo marras-joulukuussa ja kestää Perämerellä pitkälle toukokuulle, eli jäitä murretaan parhaimmillaan viisi kuukautta, jopa enemmänkin. Toisin kun luullaan, jäänmurtajilla tehtä- vät työt eivät lopu jäänmurtokauden päätyttyä, vaan aluksilla tehdään muina vuoden aikoina telakoinnit ja aluksen huolto- ynnä muut työt. Jäänmurtajat eivät olisi yhtä hyvässä ajokunnossa, mikäli niitä ei olisi ylläpidetty huolella.
Jäänmurtaja Kontio on myös jatkuvassa ympärivuotisessa öljyntorjunta- valmiudessa. Kontion pitää olla eMSA:n (euroopan merenkulun turvalli- suusvirasto) kanssa tehdyn sopimuksen mukaan koko ajan miehitettynä ja valmiina heti lähtöön, mikäli Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus. Aluksen valmiusmiehitykseen käytetään kaikkien perinteisten murtajien miehistöjä mahdollisimman tasapuolisesti.
Henkilökuntaa kurssitetaan ja koulutetaan jatkuvasti, koska arktisen me- renkulun osaaminen kertyy vain jäänmurrossa tehdyn käytännön työn ja jat- kuvan kouluttautumisen avulla. Pelkkä laivatekniikka ei riitä, myös henkilö- kunnan tieto-taito takaa turvallisen ja laadukkaan jäänmurto-osaamisen.
Ruotsalaiset jäänmurtajat ovat Suomelle halvempia kuin omat suomalai- set, mutta se ei johdu jäänmurtajilla työskentelevän laivaväen palkoista. Ruotsalaisten jäänmurtajien miehistöjen ansiot ovat paremmat kuin Suo- messa. ero operointihinnassa on aivan muualla kuin palkoissa – käytettä- vässä polttoaineessa, merenkulun tukijärjestelmissä ym.
TeKSTI SatU SiLta