Page 18 - Merimies 3 2015

Kokkistuju Pia Savioja-Nylund:
Merityössä jää enemmän aikaa
pienelle lapselle kuin maapuolen ravintolatyössä
m/s Autobankin byssassa vas- tassa on moderni nainen – ja merimies, Pia Savioja- nylund. 2.5-vuotiaan pienen
lapsen äiti lähti empimättä merille takaisin töihin äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen ja jätti vekaran isänsä hoitoon.
”Oli alusta pitäen selvä järjestely, että isä jää hoitamaan kotiin lasta ja minä läh- den merille”, Pia kertoo.
Sitä hän ei kiellä, etteikö ensimmäinen törni – viime reissu – olisi ollut haikea ja koti-ikävä vaivannut. Toinen matka sujuu jo huomattavasti paremmin.
”Yhteydenpitoa pidetään pääsääntöi- sesti puhelimella, mutta myös Skypellä.”
Pian mielestä merityössä on hyvät puolen- sa, minkä tähden laivalle paluussa ei ollut muita vaihtoehtoja.
”Pienen lapsen kanssa merityössä ehtii olla kokonaisvaltaisemmin kotona kun ver- taa esimerkiksi maapuolen ravintolaan, jossa töitä tehdään usein iltamyöhään saakka koko viikon ajan”, Pia vertailee.
”Ja asumme Loimaalla, jossa ei muu- tenkaan ole paljon töitä tarjolla ravintolois- sa”, hän lisäksi huomauttaa.
Puoliso tuki merille lähtöä
Merille lähtöön tukea antoi myös puoliso, jonkakanssaonpidettyyhtäjokymmenen vuotta.
”Mies on ollut aikanaan merillä, eli hän tie- tää mitä tämä työ pitää sisällään.”
M/s Autobank on Pialle uusi työpaikka. Sitä ennen hän seilasi M/s Norrqueenillä, teki välissä ”mukulan” ja palasi varusta- moon takaisin töihin.
”Englannin kanaalissa M/s Norrqueenil- lä törni kesti kuusi viikkoa ja oli aikamoista haipakkaa. Byssassa työt alkoivat aamu- kuudelta ja jatkuivat pitkälle yöhön.”
Autobankilla tehdään neljän viikon tör- nejä, mikä on sopivampi työkeikan pituus pienen lapsen äidille.
”Työssä ehdottomasti parasta on itsenäi- syys:kunosaathommasihoidanne,jase on sillä selvä. Se täytyy kuitenkin todeta, että äitiyslomalta palattuani paperitöiden määrä on kasvanut huomattavasti kuluneen kah- den vuoden aikana, mikä johtuu MLC:hen tulleista muutoksista. Joka päivä on mitatta- va esimerkiksi jääkaapin ja pakastimen läm- pötila ja kirjattava ne ylös”, kokkistuju kuvai- lee pakollista päivittäisbyrokratiaa, josta osa tuntuu hieman jopa huvittavalta.
Pia kouluttautui aikanaan suoraan laiva- kokiksi Raumalla ja on seilannut koko työu- ransa.
”Isoäitini oli aivan kauhuissaan merille lähdöstäni, eikä voinut sietää sisämaan ih- misenä lainkaan koko asiaa. Napinasta huo- limatta pidin oman pääni, eikä täällä merillä nyt niin ”huonoja” ihmisiä ole kuin mummo meistä merimiehistä ajatteli”, Pia hymähtää.
”Vähän on jäänyt harmittamaan se, ettei mummo ehtinyt nähdä kuinka hienosti tä- mä merityö minulta naisena sujuu: hän oli- si varmasti ollut minusta ylpeä.”
18 MS // 3 • 2015