Page 13 - Merimies 5 2015

Elämäntavat kuntoon projektin avulla
TEKSTI kyMeN sANoMAt / toMMi forsMAN Reilusti yli puolet suomalaisista meren-
kulkijanaisista ja noin 70 prosenttia meri- miehistä on ylipainoisia. Suurin osa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyys- eläkkeistä johtuu liikunta- ja tukielinsai- rauksista. Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan keväällä 2013 star- tanneen ForMare-projektin tavoitteena on auttaa riskirajoilla olevia merenkulkijoita tekemään elämäntapamuutos. Kohteena ovat etenkin he, joiden elämäntavat ovat vaarassa johtaa sairauskierteisiin ja pahim- massa tapauksessa sairauseläkkeelle. Pro- jektin fyysiset ja henkiset tulokset ovat ylit- täneet kaikki odotukset.
”Esimerkiksi tupakoiminen, verenpaine- lääkkeiden kulutus ja alkoholinkäyttö ovat vähentyneethuomattavasti”,projektipääl- likkö Johan treuthardt kertoo.
Ongelmia aiheuttavat etenkin lyhyet le- pojaksot, epäsäännöllinen rytmi sekä lii- kunnan puute. Myös epäterveellinen ruoka aiheuttaa haittaa. Hanke jaetaan aktiivi- seen jaksoon ja seurantavaiheeseen. alku- vuodestaosallistujienkehonkoostumusta, lihaskuntoa sekä muun muassa hapenotto- kykyä testataan.
”Jokaiselle laaditaan oma tavoitteellinen harjoitusohjelma sekä ravintoneuvot.
Ohjelmaan sisältyy tapaamisia henkilö-
kohtaisen valmentajan kanssa sekä laivalla että vapaalla. Merenkulkija tapaa ravintote- rapeutinvähintäänkerran.Maissapidetään infoluentoja, joilla käsitellään elämäntapa- muutoksiin liittyviä tärkeitä aiheita.”
Kunnon kehittymistä ja tavoitteiden to- teutumista seurataan keväisin tehtävillä jat- kokokeilla. aktiivijakson jälkeen alkaa kol- men vuoden seuranta, jonka aikana kehon tilaamitataankerranvuodessa.
”Merenkulkija viettää lähes puolet elä- mästään laivalla. Ei siis riitä, että hän on aktii- vinen pelkästään lomalla”, Treuthardt toteaa.
Tulevana vuonna mukaan odotetaan noin 120 merenkulkijaa kuudesta eri varustamosta.
TUTKIMUS
PÄHKINÄNKUORESSA
Lähde: Merimieseläkekassan tiedote 22.10.2015
Kuntoutussäätiön Merimieseläke- kassalle tekemässä tutkimuksessa todetaan, että merenkulkijoiden kuolleisuus on 1,3-kertaista muihin palkansaajiin verrattuna sekä miehillä että naisilla. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on merenkulkijamiehillä 1,6-kertainen ja naisilla yli kaksinkertai- nen muihin palkansaajiin verrattuna.
Eri merenkulun ammattiryhmissä työskentelevien kesken on eroavuuksia. Etenkin konemiehistöllä ja rahtialuksilla työskentelevillä miehillä sekä keittiössä työskentelevillä naisilla kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on muuta palkansaajaväestöä yleisempää.
Työ merellä raskaampaa kuin maissa
Laivan konehuoneen henkilöstön kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyminen on korkeampaa kuin vastaavan tasoisissa tehtävissä maissa työskentelevillä. Keittiöhenkilökunnan siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on yleisempää kuin maissa vastaavissa ammateissa. Kuolleisuus sen sijaan on useissa laivan talousosaston ammateis- sa, esimerkiksi tarjoilijoilla, saman tasoista kuin maissa.
Elintavat ja työolot vaikuttavat
alkoholiperäiset kuolemat olivat tutkimusajankohtana edelleen yleisiä. Tämän jälkeen on toteutettu alkoholin käyttöä rajoittavia toimenpiteitä ja myös varhaisen puuttumisen menetelmiä on otettu käyttöön. Näiden toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä näy täysimääräi- sesti tutkimustuloksissa. Myös tupa- kointiin liittyvät kuolinsyyt ovat meren- kulkijoilla muita palkansaajia yleisempiä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen diagnoosina ovat useimmiten mielen- terveyden ja käyttäytymisen häiriöt tai
tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. vammat ja myrkytykset ovat merenkulki- joilla muita palkansaajia yleisempiä syitä, miehillä myös hengityselinten sairaudet ja naisilla tuki- ja liikuntaelin- ten sairaudet.
aikaisemman tutkimuksen perusteel- la laivatyö on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Merenkulkijoiden työoloja ja työterveydenhuoltoa tulisi kehittää, kuin myös tukitoimia elintapoihin liittyen. useita hankkeita merenkulkijoi- den työkyvyn edistämiseksi onkin jo käynnistetty.
Tutkimuksessa seurattiin kaikkien 25–64-vuotiaiden vuonna 2000 merenkulkijoina olleiden kuolleisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja verrattiin sitä kaikkiin palkansaajiin. Seuranta-aika oli 2001–2013. aineistona oli Merimieseläkekassan, tilastokeskuk- sen ja eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin perustuva yksilötasoi- nen poikkileikkausaineisto vuodelta 2000.
2015 • 5 // MS 13