Page 13 - Merimies 1/2017

Merikoulussa Raumalla on robottisolu. Se palvelee meriklusterin osaamistarpeita. Lisäksi sitä käytetään kunnossa- pitoasentajien ja automaatio- tekniikan koulutuksessa.
kokeiluja käyntiin
liikEnTEEn turvallisuusviraston Tra n mukaan merkittävin mega- trendi liikenteessäkin on digitali- saatio. Se läpäisee lähivuosina koko liikennejärjestelmän.
Liikenteen automatisaatiossa edetään kokeilujen kautta. Tra on jo myöntänyt luvan kahdelle kokei- lulle, joissa automaattiautoja tes- tataan normaalin liikenteen seas- sa. Tavoitteena on, että kokeilut laajenevat monipuolisesti auto- maattiliikenteen sovelluksiin kai- kissa liikennemuodoissa.
Liikennevirasto käynnistää lä- hiviikkoina meriliikenteen älyväy- läkokeilun. Tavoitteena on tehdä navigoinnista turvallisempaa ja tehokkaampaa.
Älykäs väylä kertoo merenkulki- jalle väylällä vallitsevista olosuh- teista ja mukautuu hänen tarpei- siinsa. Kaksivuotisen kokeilun testialueina käytetään useita me- riväyliä eri puolilla Suomen ran- nikkoa.
Älyväylää lähestyessä alus saa ajantasaiset säätiedot suoraan komentosillan järjestelmiin. Reaa- liakaiset vedenkorkeustiedot yh- distetään kolmiulotteiseen meren- pohjan malliin. Näiden tietojen avulla on mahdollista suunnitella aluksen lastaus todellisten olosuh- teiden mukaisesti. Se parantaa kul- jetusten tehokkuutta.
Automaation polku sama kun ilmailussa
Digitalisaation johtaja Mikko tepponen Wärtsilän Services-liiketoiminnan yksiköstä sanoo, että heidän yrityksensä näkökul- masta autonomisia laivoja kiinnostavam- paa on polku niitä kohti.
– Pitkän matkan autonomisissa aluksis- sa ei puhuta missään tapauksessa 2020-ai- kajanasta vaan 2030–2040-janasta. Vahva käsityksemme on, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa laivalla on ihmisiäkin, Tep- ponen arvioi.
Tepponen uskoo, että merenkulun auto- maatiopolku noudattaa ilmailun tietä: tek- nologia tuo enemmän työkaluja kapteenille ja muille sillalla oleville. Ihmisen kontrolloi- va rooli muuttuu vian ratkaisijaksi – kuten lentäjälläkin.
– Tähän mennessä tekemämme aputyö- kalut liittyvät esimerkiksi nopeuspro ilin
määrittämiseen. Seuraavaksi se automati- soituu. Meillä Wärtsilässä on pitkä historia autopiloteissa. Aputyökalut linkittyvät myös konehuoneeseen ja etäohjausparametrien etäsäätöön. Esimerkiksi vikatilannetta voi- daan selvittää niin laivalla kuin maissa asiantuntijoiden voimin.
Tepponen ennakoi, että viiden seuraa- van vuoden aikana on jo edetty harppauk- sin siinä, että ohjauksessa vältetään inhi- millisiä virheitä. Lähiajan visiona on esimerkiksi, että laiva telakoi itsensä laitu- riin nappia painamalla.
– Turvallisuus ja inhimillisten virheiden välttäminen ohjaavat kehitystä eniten, nii- den jälkeen tehokkuus.
Tepponen toivoo, että koko toimiala kehit- tyisi yhdessä, ei vain yksittäisinä yrityksinä. – Laivateollisuudessa standardien puute
on se haaste.
Robottivirasto suunnitteilla
EuROOpAn pARlAmEnTTi ESiTTää,
että EU:hun perustetaan robotiikka- ja tekoälyvirasto. Robottirekisteriäkin on mietitty.
Parlamentti on laatimassa sääntöjä ro- boteille, niiden valmistajille, tutkijoille, käyttäjille ja mahdollisille uhreille.
Parlamentissa toimii Robotisaatio ja
tulevaisuuden työ -ryhmä. Ryhmässä on todettu, että tarvitaan pykälät siitä, missä määrin kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään. On ratkaistava, ke- nen pitää korvata vahingot esimerkiksi sii- nätapauksessa,ettäitsestäänajavaauto ajaa kolarin. Vastaako vahingoista ohjel- moija, omistaja vai matkustaja?
2017 • 1 // MS 13