Page 14 - Merimies 1/2017

sivuseili
korvaako robotti merimiehen?
MeriMieS-lehden toiMituS pyysi minua kirjoittamaan taus- tojeni vuoksi kolumnin otsikon kysymyksestä. Toimin 1980-luvulla Merimies-Unionin lakimiehenä ja ajauduin sittemmin erilaisten eduskunta- ja liikenne- ja viestintäministeriövaiheiden jälkeen suo- rittamaan pääosan työelämästäni ICT-alalla.
Näiltä pohjilta vastaukseni kysymykseen on kyllä ja ei.
Avataanpa hieman tarkemmin, miksi vastaan näin. Tekninen ke- hitys ohjelmointeineen, antureineen, robotteineen ja valtavine las- kentakykyineen on mahdollistanut lentokoneiden, junien ja autojen automaatioon perustuvan liikkumisen. Näissä liikennevälineissä on toki edelleen ”kapteenit”, mutta esimerkiksi konehuoneet eivät ole miehitettyjä.
Miksi sitten vastasin myös ei? Lähinnä siksi, että kyllä-vastaus liittyy erityisesti bulkkitavaraa kuljettaviin rahtialuksiin. Risteilylai- voille elämyksiä hakemaan tulevat matkustajat tuskin saisivat sa- manlaista ihmisläheistä matkakokemusta robottien ja itsepalvelun maailmassa. Vastaavasti vaarallisten aineiden kuljetukset vaativat tulevaisuudessakin paikan päällä olevan ihmisen suorittamaa valvontaa.
Lisäksi ihmisten osallistumista tarvitaan edelleen satamien lä- heisyydessä, vaikeilla kulkuväylillä ja oletettavasti myös niillä alueil- la, joilla esiintyy edelleen merirosvoutta. Sekin vaikuttaa, että ole- massa olevien laivojen elinikä on melko pitkä.
Muutos ei pelkästään syö työpaikkoja, vaan muodostaa myös uudenlaisia työtehtäviä. Konehuoneessa ei joskus tulevaisuudessa sa kapteeni hoitaa koneiden nousut ja laskut ja perämies valvoo tarvita donkeymania, mutta laivojen etähallintapisteissä navigointi-
Pitkiä matkoja navigoidaan täysin automaattisesti. Lentokoneis-
yläilmoissa automaattiohjauksen
häiriötöntä toimintaa. Junien vetu-
reissa puhutaan niin sanotuista
kuolleen miehen napeista, joita kul-
jettajan tulee painaa määräajoin, jot-
ta järjestelmä tietää kuskin olevan hereillä ja valvovan junan kulkua. Pysyt siinä parhaiten mukana, jos muutut itsekin. Nykymaailma
Laivojen etähallintapisteet tarjoavat uudenlaisia työtehtäviä.
kykyisille ja laivojen toimintoja ymmär- täville henkilöille on tarjolla työtehtä- viä, jotka eivät edellytä pitkäaikaisia poissaoloja perheen parista.
Maailma siis muuttuu, Eskoseni.
Henkilöautot tulevat muuttumaan robottiautoiksi yllättävänkin pian. Sama kehitys on mahdollista laivoissa ja on osittain jo tätä päivää.
Suurinta tekninen kehitys on ollut erilaisten antureiden ja nii- den välittämän datan käsittelyn osalta. Anturit mittaavat kaikkea mahdollista: liikettä, lämpötilaa, kosteutta, jäätymistä, kulumista ja muuta vastaavaa. Näitä tietoja välitetään joko kyseisen kulku- välineen tietouteen tai etänä keskitettyyn järjestelmään. Siellä tie- toja käsitellään, niistä tehdään johtopäätöksiä ja annetaan komen- toja takaisin päin.
Nimenomaan anturiteknologia ohjelmistopohjaisen laskenta- ja ohjausteknologian ohella on ihmisen työtä korvaavaa tekniikkaa. Robotitkin lisääntyvät, mutta ne tekevät alkuvaiheessa enemmän- kin yksinkertaisimpia, raskaimpia ja toistoa vaativia tehtäviä. Teko- älyllä varustetut robotit yleistyvät pitkän ajan kuluessa.
edellyttää jatkuvaa oppimista ja valmiutta hoitaa ihan uudenlaisia työtehtäviä.
Jos haluat nähdä varsin futuristisen kuvan uuden maailman lai- voista, niin youtubesta löytyy video: Rolls-Royce future shore control centre.
reijo Svento
Kirjoittaja johti pitkään Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComia. Aikanaan hän oli Merimies-Unionin ensimmäinen lakimies.
14 MS // 1 • 2017