Page 28 - MS_5_2018

MERIMIES KYSYY, LAKIMIES VASTAA
Kysymyksiä työajasta merellä osa 4:
Jää paukkuu, kaislikossa suhisee...
TEKSTI SANNALEENA KALLIO
MERIMIES: Miten kotimaanliikenteen työaikalaki eroaa merityöaika- laista, jota sovelletaan ulkomaanliikenteen aluksilla? Onko työehto- sopimuksen kannalta merkitystä, kumpaa merenkulun työaikalakia sovelletaan? Mitä kotimaanliikenteen työaikalaissa sanotaan säännöl- lisestä työajasta, ylityöstä ja lepoajoista?
LAKIMIES: Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/1982), tuttavallisesti KoTaLa, on siis 1980-luvulta, jolloin työaikaa koskevia erityislakeja oli monta muutakin. Lakia on toki vuosien kuluessa muutettu ja täydennetty useaan otteeseen. Kokonaan sitä ei kuiten- kaan ole uudistettu, kuten ei ole merityöaikalakiakaan (296/1976), joka on lakina vielä vanhempi. Viimeisimmät KoTaLaan tehdyt muu- tokset ovat olleet periaatteellisesti tärkeitä, koska lakiin tuotiin uusia, vain sisävesiliikennettä koskevia sääntöjä. Uudet säännöt perustu- vat sisävesiliikennettä koskevaan EU-direktiiviin (2014/112/EU). Ko- TaLa, kuten muutkin työaikaa koskevat lait, on työntekijää suojaavaa lainsäädäntöä ja sen takia pääosin pakottavaa eli sellaisenaan sovel- lettavaa, ellei työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. Työehtosopi- muksella voidaan sopia (22 §) toisin muun muassa työajan sijoitte- lusta ja valmiusajasta, päivittäisistä ruoka- ja lepotauoista, vuorottelujärjestelmästä sekä ylityön korvaamisesta.
KoTaLan 1 §:n mukaan lakia sovelletaan merityösopimuslaissa (756/2011) tarkoitettuun työhön suomalaisessa aluksessa, jota käytetään kotimaanliikenteessä. Kotimaanliikenteellä (2 §) tarkoite- taan liikennettä Suomen rajojen sisäpuolella eli Suomen aluevesil- lä. Siihen rinnastetaan liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittö- mästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin. Lakia sovelletaan silloinkin, kun alus liikennöi tilapäisesti mainittujen vesialueiden ulkopuolella. Liikenteen pääasiallisuus siis ratkaisee sen, että KoTaLaa sovelletaan aina esimerkiksi jäänmurtajilla, vaik- ka ne aika ajoin liikennöivät esimerkiksi Ruotsin aluevesillä tai kauempanakin. Muita kotimaanliikenteen aluksia ovat esimerkiksi saariston yhteysalukset ja rannikon matkustaja-alukset.
Sisävesiliikennettä koskevan EU-direktiivin kansallisen toimeen- panon yhteydessä vuonna 2016 KoTaLassa piti tehdä ero kotimaan meri- ja sisävesiliikenteen (1 §) välillä. Sisävesiä ei määritellä itse lakitekstissä. Sisävesiliikenteessä ovat esimerkiksi joissa ja kana- vissa tapahtuvassa puu-uitossa avustavat hinaajat ja järvi-Suomen matkustaja-alukset. Jos työntekijä työskentelee usealla saman työnantajan aluksella, joista osa liikennöi rannikolla ja osa järvialu- eilla, ratkaistaan se, kumpaa vesialuetta koskevia työaikasääntöjä
työsuhteessa sovelletaan sen mukaan, missä työntekijä pääasialli- sesti työskentelee (1 §).
Vain sisävesiliikennettä koskevia erityissäännöksiä laissa on muutamia. Esimerkiksi vuorokautista lepoaikaa on annettava 7 päivän aikana vähintään 84 tuntia (12 §, meriliikenteessä 77 tuntia). Vuorottelujärjestelmään perustuvia peräkkäisiä työpäiviä voi sisä- vesiliikenteessä olla enintään 31 (18 §). Heinäkuussa 2018 voimaan tulleessa uudessa 9 a §:ssä säädetään työntekijän kokonaistyöajas- ta. Sen mukaan työaika sisävesiliikenteessä ei saa ylittää keskimää- rin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden tai sitä lyhyemmän määräaikai- sen työsopimuksen kestoaikana. Kokonaistyöajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan ja ylityön yhteenlaskettua määrää. Jos kesäse- songiksi on tehty kolmen kuukauden määräaikainen työsopimus, on työajan tasaannuttava 48 tuntiin viikossa tuon kolmen kuukau- den aikana.
Muistutettakoon, että työaikalaki (605/1996) koskee vain mais- sa tehtävää tai kiinteästi siihen kuuluvaa työtä eli esimerkiksi joki- rannan ravintolalaivoja, joiden köysiä ei irroteta muuta kuin aluk- sen siirtämiseksi talviteloille tai vaijerilosseja.
Sovellettavan työaikalain merkitys työehtosopimuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeä. Työehtosopimus laaditaan aina tietyn työaikalain mukaan. Esimerkiksi jäänmurtajia koskeva Arctia-työeh- tosopimus on rakennettu KoTaLan ja ulkomaanliikenteen kaup- pa-alussopimus merityöaikalain pohjalta. Vaikka sääntelyssä on samankaltaisuuksia, ei liikenteessä, jossa lain soveltamisalan mukaan on sovellettava KoTaLaa, voida soveltaa merityöaikalakiin pohjautuvaa työehtosopimusta.Tämäestäämyössellaisentyöehtosopimuksen, joka perustuu maatyön työaikalakiin (605/1996), soveltamisen liikkuvalla aluksella tehtävään työhön.
Säännöllistä työaikaa koskevat säännöt ovat hyvin samanlaisia kotimaanliikenteessä ja ulkomaanliikenteessä. Kotimaanliikenteen aluksessa työntekijällä on samanlainen velvollisuus tehdä vuoro- kautista ylityötä (8 § ja 13 §) enintään 16 tuntia viikossa. Erona me- rityöaikalakiin kotimaanliikenteessä tunnetaan vuorokautisen yli- työn lisäksi myös viikoittainen ylityö (9 § ja 14 §), joka on korvattava lain mukaan erikseen. Samoin vuorokautista lepoaikaa (12 §,) kos- kevat säännöt ovat sisällöltään (mm. 10 tuntia/24 tuntia) saman- laisia, mutta sen lisäksi kotimaanliikenteessä työntekijälle on an- nettava vähintään 30 tunnin viikkolepo ja sisävesiliikenteessä tietyin edellytyksin vielä ylimääräinen viikkolepo (12 a §). Myös päivittäisis- tä lepoajoista (11 §) on KoTaLassa säädetty tarkemmin.
28 MS // 5 • 2018