Page 37 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Artikkeleita
sille ohjelmille on viime vuosikymmeninä ollut pyrkimys hyödyntää kehittämisessä laajoja yri- tysten muodostamia tai vieläkin laajempia alu- eellisia verkostoja. Tunnetuimpia ohjelmia ovat olleet SBA (1988–93), BU (Yrityskehitys) 2000 (1994–2001), VS (Arvonluonti) 2010 (2001–07) ja Alueellisen t&k-toiminnan ja innovaatioiden rahoitusohjelma VRI (2007–17). Erityisesti kah- dessa viimeksi mainitussa työelämän kehittä- mistoiminta on integroitunut yhä tiiviimmin osaksi alueellista innovaatiopolitiikkaa.
Norjan näkyvin erityispiirre kansainvälisessä vertailussa on työmarkkinaosapuolten läheinen ja pitkään katkeamatta jatkunut yhteistyö yri- tysten ja työelämän kehittämisessä. Toisena erityispiirteenä voi pitää LO:n aktiivista roolia työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. LO on mm. pyrkinyt viime vuo- sina edistämään työntekijöiden roolia yritysten innovaatiotoiminnassa kehittämällä ja levittä- mällä yhteistyössä työelämän tutkijoiden kanssa ajatusta ”työntekijälähtöisistä (medarbeiderd- revet) innovaatioista” (Aasen ym. 2012; 2013).
Myös Ruotsissa on pitkä perinne niin yksit- täisten yritysten, tutkijoiden, työmarkkinajär- jestöjen kuin julkisten toimijoiden aloitteesta käynnistyneissä innovatiivisissa kokeiluissa työn organisoinnin, työympäristön, johtami- sen ja työntekijöiden osallistumismahdollisuuk- sien kehittämiseksi. Työmarkkinaosapuolten välinen yhteistyö tällä alueella on kuitenkin vähentynyt erityisesti 1980-luvulta alkaen. Viimeiseksi varsinaiseksi kansallisen tason työelämän kehittämisohjelmaksi on maassa jäänyt vuosina 1990–95 toteutettu massiivinen Työelämärahasto-ohjelma, joka rahoitettiin työantajilta kootulla taloudellisten suhdantei- den ylikuumenemista hillinneellä erityisverolla (Gustavsen ym. 1996). Työelämän kehittämi- nen on tämän jälkeen hajautunut pienempiin kokonaisuuksiin ja integroitunut yhä enemmän osaksi alue- ja innovaatiopolitiikkaa mm. raken- nerahasto-ohjelmien ja vuonna 2001 perustetun Innovaatiorahoituskeskus VINNOVAn ohjel- mien ja tutkimushakujen kautta.
Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus ja organisointi on kokenut Ruotsissa viimeisen 20 vuoden aikana useita merkittäviä institutionaalisia ja organisatorisia muutoksia. Näistä eniten huomiota on saanut kansainvä- lisestikin hyvin arvostetun Kansallisen työelä- män tutkimuslaitoksen (Arbetslivsinstitutet) lakkauttaminen vuonna 2007. Työelämän tut- kimuksen aiempi jopa poikkeuksellisen vahva asema maan tutkimuspolitiikassa on ylipäätään heikentynyt parin viime vuosikymmenen aikana (Håkansta 2014).
Työn organisoinnin, työympäristön, johta- misen ja henkilöstön osallistumisen kehittämi- sen kysymykset ovat olleet tutkijoiden ja työ- markkinaosapuolten kiinnostuksen kohteena erityisesti 1970-luvulta lähtien myös Tanskassa. Maassa ei ole kuitenkaan samanlaista kansalli- sen tason työelämän ohjelmallisen kehittämisen historiaa kuin Norjassa tai Ruotsissa. Tanskassa on ollut erilaisia maanlaajuisia kampanjoita esimerkiksi ”kehittävän työn” edistämiseksi ja ”yksitoikkoisen työn” vähentämiseksi, mutta pääpaino työelämän kehittämisessä on ollut muita Skandinavian maita selvemmin yritys- ja toimialatasolla. Julkisen vallan rooli työelämän kehittämisessä ja sääntelyssä on ylipäätään ollut Tanskassa vähäisempää kuin Norjassa, Ruotsissa tai Suomessa.
Tanska on ollut viime vuosina Euroopan kär- kimaa monella työoloja mittavalla indikaatto- rilla kuten oppivien organisaatiomuotojen ylei- syydessä, työtyytyväisyydessä ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksissa (esim. Eurofound 2012; 2016; Valeyre ym. 2009). Tanskan kärkisi- joitusta ovat tukeneet dynaaminen ja käytäntöön suuntautuva ammatillisen koulutuksen järjes- telmä, työvoiman matala kynnys työpaikan vaih- toihin sekä maan hyvin hajautunut ja yhteistoi- minnallinen työsuhdejärjestelmä (Kristensen & Morgan 2012). Jossain määrin yksinkertaistaen voidaan väittää, että monet asiat, joita muissa Pohjoismaissa (ml. Suomi) on pyritty edistä- mään viime vuosina erilaisten ohjelmien ja pro- jektien avulla, ovat jo sellaisenaan olleet elimel-
37