Page 38 - Työpoliittinen aikakauskirja

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
linen osa tanskalaista työkulttuuria. Esimerkiksi luottamusmiehet ja paikalliset ammattiosastot ovat monissa yrityksissä osallistuneet aktiivi- sesti yhdessä johdon kanssa tuotteiden, palve- lujen, toimintatapojen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen (mt., 429–430). Myös Tanskassa palkansaajakeskusjärjestö LO on omaksunut viime vuosina aktiivisen roolin ”työntekijäläh- töisten innovaatioiden” edistämiseksi (Høyrup ym. 2012).
Saksan pitkä ohjelmahistoria
Saksassa on yli 40 vuoden mittainen yhtäjaksoi- nen ketju julkisesti rahoitettuja työelämää kehit- täviä ohjelmia. Saksan ohjelmissa työympäris- töön ja työn organisointiin liittyvät kysymykset on kiinnitetty tyypillisesti vahvemmin yhteen teknologisen kehityksen kanssa kuin vastaa- vissa pohjoismaisissa ohjelmissa. Ensimmäinen ohjelma Saksassa oli vuonna 1974 käynnisty- nyt Työelämän humanisointiohjelma (HdA). Ohjelma jatkui tällä nimellä vuoteen 1989. Tänä aikana sen sisältöä ja painopisteitä muokattiin moneen kertaan, välillä kiivaankin puolue- ja työmarkkinapoliittisen kädenväännön pohjalta. Vuosina 1989–2001 ohjelmallinen toiminta jat- kui Työ ja teknologia (AuT) -nimisenä (Oehlke 2013).
2000-luvulla työelämän tutkimusta ja kehit- tämistä on Saksassa ohjannut kolme kansalli- sen tason politiikkaviitekehystä. Näistä ensim- mäinen oli opetus- ja tutkimusministeriön vuonna 2001 käynnistämä ”Innovatiivinen työnmuotoilu – työn tulevaisuus” (Innovative Arbeitsgestaltung – Zukunft der Arbeit). Tätä seurasi ministeriön vuonna 2007 käyn- nistämä uusi viitekehys nimeltään ”Työtä, oppimista ja osaamista kehittämässä: inno- vaatiovalmiudet nykyajan työelämässä” (Arbeiten – Lernen – Kompetenzen entwic- keln: Innovationsfähigkeiten in einer moder- nen Arbeitswelt). Uusin viitekehys on vuosina 2014–20 toteutettava ”Tulevaisuuden tuotanto-, palvelu- ja työelämäinnovaatiot” (Innovationen für die Produktion, Dienstleitung und Arbeit
von morgen), jonka kokonaisbudjetti on mil- jardi euroa.
Osana uutta viitekehystä toteutetaan ”Työn tulevaisuus” (Zukunft der Arbeit ZdA) -niminen kokonaisuus, jonka kohteena on nimenomaan tulevaisuuden työelämäinnovaatiot (BMBF 2016). ZdA kehittää ja levittää tutkimus- ja kehit- tämisprojektein uusia konsepteja ja menetel- miä, jotka auttavat suunnittelemaan ja organi- soimaan työtä uudelleen digitalisoidussa ympä- ristössä ottamalla huomioon yhtäläisesti työhön liittyvät teknologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Erityistä huomiota kiinnitetään sii- hen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset, yrittäjät ja itsensätyöllistäjät voisivat hyödyntää uusia kehitettäviä ratkaisuja. ZdA sisältää yhdek- sän toiminnallista kokonaisuutta. Nämä kattavat laajasti työelämän kehittämisen kentän kohdis- tuen mm. arvoketjujen ja niihin liittyvien työp- rosessien, työn tekemisen tapojen, digitalisoi- dussa työympäristössä tarvittavien valmiuksien, työterveyden, toiminnallisen joustavuuden, eko- tehokkuuden sekä ihminen-kone-vuorovaiku- tuksen kehittämiseen. ZdA saa osan rahoituk- sestaan Euroopan sosiaalirahastosta.
Saksassa teknologinen kehitys on muodos- tanut Pohjoismaita tärkeämmän viitekehyksen työelämän kehittämisen strategioille ja ohjel- mille kuten jo edellä todettiin. Toinen tärkeä ero erityisesti Norjaan ja Tanskaan nähden on valtio- vallan näkyvämpi rooli. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet tärkeitä taustavaikuttajia myös kai- kissa Saksan ohjelmissa, mutta ohjelmat ja nii- den viitekehykset ovat olleet korostetusti osa val- tiollista tutkimuspolitiikkaa. Kansallisen tason ohjelmien rinnalla eräissä osavaltioissa kuten Nordrhein-Westfalenissa, Bremenissä ja Baden- Württembergissä on toteutettu myös osavaltio- tasoisia työelämää kehittäviä ohjelmia.
Benelux-maat työelämän sosiaalisten innovaatioiden edistäjinä
Alankomaat sijoittuu eurooppalaisissa työolo- vertailuissa tyypillisesti kärkipäähän lähelle Pohjoismaita (esim. Eurofound 2012; 2016;
38