Page 36 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Ammattien tehtävät ja palkkataso
Kuviossa 1 esitetään tehtävämittojen yhteys
ammatin lähtöpalkkatason kanssa vuonna 1995
(pallojen suuruus kuviossa kuvaa kunkin amma-
tin työllisyyttä). Kuvioihin piirretty viiva esittää
lähtöpalkan ja kunkin tehtävämitan keskimää-
räisen epäparametrisen yhteyden (ns. Lowess
valossa, vaan yhteys on pikemminkin loivasti las- keva ja vaihtelu keskiarvon ympärillä on varsin suurta varsinkin palkkajakauman keskiosassa. Tämän tuloksen mukaan rutiinityötä säästävä tekninen kehitys ei kohdistuisikaan erityisesti keskipalkkaisiin ammatteihin vaan etupäässä matalapalkkaisiin töihin. Työvälineistä konei- den käytön yhteys ammatin palkkatasoon on laskeva ja muistuttaa jossain määrin työn rutii- niluonteisuutta. Sen sijaan informaatio- ja kom- munikaatioteknologioiden käyttö työvälineinä näyttäisi lisääntyvän ammatin pakkatason nous- tessa. Yhteys kääntyy kuitenkin vaakasuoraksi kaikkein korkeimmin palkatuissa ammateissa, jotka ovat tyypillisesti johtaja ja asiantunti- ja-ammatteja. Tämä lievästi käänteistä U-käyrää muistuttava yhteys voisi potentiaalisesti selittää työmarkkinoiden polarisaatiota eli keskipalk- kaisten ammattien työllisyyden korvautumista ICT:tä hyödyntävillä laitteilla ja ohjelmistoilla. Työmenetelmien autonomisuuden ja työn intel- lektuaalinen sisällön yhteys palkkatasoon muis- tuttaa ICT:n yhteyttä, mutta loivempana.
tasoitus). Tulokset osoittavat odotetusti, että
image1.pdf 1 16.2.2018 14.08
työn fyysisyys laskee mutta työn intellektuaa- linen ja sosiaalinen sisältö puolestaan kasva- vat palkkatason noustessa. Nämä yhteydet ovat melko selkeitä. Vähemmän voimakkaita ovat työmenetelmien yhteydet palkkatasoon (kes- kimmäinen rivi kuviossa). Työn autonomisuus kasvaa selvästi palkkatason noustessa, mutta tii- mityöskentely ei näyttäisi korreloivan palkan kanssa juuri lainkaan. Työn rutiininomaisuu- den suhteen tulos on ehkä kaikkein yllättävin. Rutiinityötä säästävään teknologiseen kehityk- seen liittyvän rutinisaatiohypoteesin perus- teella keskipalkkaisten töiden pitäisi olla kaik- kein rutiini-intensiivisimpiä. Kuvion mukaan näin ei kuitenkaan ole suomalaisen aineiston
0 .2 .4 .6 .8 1 0 .2 .4 .6 .8 1
0 .2 .4 .6 .8 1
0 .2 .4 .6 .8 1 0 .2 .4 .6 .8 1
0 .2 .4 .6 .8 1
0 .2 .4 .6 .8 1
0 .2 .4 .6 .8 1
36
Kuvio 1. Tehtävämittojen (pystyakseli) ja ammattikohtaisen palkkatason välinen korrelaatio (vaaka-akseli). Palkkatasoa on mitattu vuonna 1995.
Fyysinen Intellektuaalinen Sosiaalinen
2 2.5 3 3.5 4 Menetelmät_autonomia
2 2.5 3 3.5 4 T yövälineet_koneet
2 2.5 3 3.5 4 Menetelmät_rutiini
2 2.5 3 3.5 4 T yövälineet_IC T
2 2.5 3 3.5 4 Menetelmät_tiimit
2 2.5 3 3.5 4
2 2.5 3 3.5 4
2 2.5 3 3.5 4