Page 42 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
jotka riippuvat enemmän työmarkkinainstituu- tioista Suomen tapauksessa. Työn fyysisyys ja työn autonomisuus yhdessä selittävät työllisyy- den kasvun polarisoitumista korkea- ja matala- palkkaisiin ammatteihin.
Artikkelissa käytetty Eurofound’in mittaristo ammattien tehtäväsisällöille kuvastaa euroop- palaisia työmarkkinoita keskimäärin, sillä osa mittariston tiedoista on painotettu kunkin maan työvoiman määrällä keskiarvoksi. Tämän vuoksi on selvää, että näin saadut indikaattorit eivät välttämättä kuvaa kovinkaan hyvin suomalaisia työmarkkinoita, mikä heikentää niiden selitys- voimaa edellä esitetyissä tarkasteluissa. Lisäksi osa indikaattoreista nojaa vahvasti Yhdysvaltain työmarkkinoita kuvaavaan ONET-tietokantaan, joka sisältää yksityiskohtaisia ja standardi- muotoisia tietoja yli tuhannesta ammatista Yhdysvaltain taloudessa. Tietokanta on jul- kinen (ks. https://www.onetcenter.org/over- view.html) ja sitä ylläpidetään julkisin varoin Yhdysvaltain työministeriön myöntämän tuen avulla. Tietokannan avulla sekä työnhakijat että yritysten henkilöstöhallinnosta vastaavat saavat tietoa muun muassa eri ammattien tehtäväsisäl- löistä sekä osaamis- ja koulutusvaatimuksista. Tietokannan edeltäjä Dictionary of Occupational Titles (DOT) kehitettiin julkisen työnvälityksen apuvälineeksi 1930-luvulla ja sen viimeisin ver- sio julkaistiin vuonna 1986 (ks. https://occupa- tionalinfo.org/front_148.html).
Näitä molempia lähteitä on käytetty run- saasti viime aikaisessa empiirisessä työmark- kinoiden tutkimuksessa, jossa tarvitaan yksi- tyiskohtaisia tietoa eri ammattien tehtäväsi- sällöistä. Suomesta vastaava tietolähde puut- tuu kokonaan. Työnvälityksellä on ammattien sanallisia kuvauksia, mutta niitä ei ole kuiten- kaan saatettu systemaattisen tietokannan muo- toon, jossa olisi tarkasti määritellyt muuttujat ammattien tehtäväsisältöjen ja osaamisvaati- musten kartoittamiseen. Tällaisesta systemaat- tisesta tietokannasta olisi merkittävää hyötyä niin työnhakijoille, työnantajille kuin julkisen vallan työnvälitystoiminnassa ja koulutuspo-
litiikassakin työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Tietokannan puute rajoittaa merkittävästi myös suomalaisten työmarkki- noiden tutkimusta ammattien tehtäväsisältö- jen näkökulmasta, koska muiden maiden työ- markkinoita kuvaavat ammattien tehtäväsisällöt eivät välttämättä kuvasta vääristämättä suoma- laisia työmarkkinoita. Sikäli kuin työtehtävien ammattinimikkeissä, niiden tehtäväsisällöissä tai koulutusvaatimuksissa sekä työn organisoin- nissa on huomattavia eroja maiden välillä, tarvi- taan maakohtaisia tietolähteitä myös empiirisen tutkimuksen tarpeisiin. Tietokannan muodosta- minen ja sen rahoittaminen sopisi luontevasti työ- ja elinkeinoministeriölle Yhdysvaltalaisen esikuvan mukaisesti.
Lähteet
Acemoglu, D. ja Autor D. (2011), Skills, tasks and technologies: Implications for employment and earnings, teoksessa O. Ashenfelter ja D. Card (toim.), Handbook of Labor Economics, Volume 4B. Amsterdam: North-Holland, 1043–1171.
Böckerman, P. ja Vainiomäki J. (2014), Kutistuuko keskiluokka Suomessa? Talous ja Yhteiskunta, 42(1): 40-47.
Card, D. ja DiNardo J. E. (2002), Skill- biased technological change and rising wage inequality: Some problems and puzzles, Journal of Labor Economics, 20(4): 733–782.
Fortin, N. ja Lemieux T. (2016), Inequality and changes in task prices: within and between occupation e ects, Research in Labor Economics, 43: 195-226.
Eurofound (2016), What do Europeans do at work? A task-based analysis: European Jobs Monitor, Dublin.
Fernández-Macías, E., Bisello, M., Sarkar, S. ja S. Torrejón (2016), Methodology for the construction of the task indices for the European Jobs Monitor, Eurofound, Dublin.
42