Page 50 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Pohdintaa
Edellä esitettyjen kyselytutkimusten tulosten mukaan suomalaiset ovat EU:n keskiarvoa tar- kastellessa suhteellisen myönteisiä robotteja kohtaan. Yksi ero on muun muassa siinä, että suomalaiset näkevät robotit muita harvemmin töiden varastajina. Kun tarkastellaan hoitaja-ai- neiston sisäisiä eroja, korkeammin koulutetut ja sairaalassa työskentelevät uskovat useammin siihen, että ihmiset pärjäävät roboteille kilpai- lussa työpaikoista. Vaikka on nähtävissä jo kehi- tystä, jossa asiantuntijatasonkin tehtäviä korva- taan keinoälyllä, yleinen käsitys lienee kuitenkin edelleen se, että nimenomaan rutiinitehtävät ovat automatisoitavissa.
Aikaisemmin on raportoitu tulos siitä, että esimiestason hoitajilla on enemmän kokemusta hoivarobotiikasta kuin sairaanhoitajilla tai lähi- hoitajilla (Turja ym. 2018). Lähihoitajat olivat tutustuneet sairaanhoitajia enemmän hoivaro- botteihin, mutta silti he uskoivat sairaanhoitajia useammin, että robotit vievät ihmisten työpai- kat. Koska tyypillisesti robottikokemukset kor- reloivat robottimyönteisyyden kanssa (Heerink, 2011; Louie et al., 2014; Van Aerschot ym. 2017), tulos on tulkittava siten, että näkemykset työl- lisyysvaikutuksista muodostavat aivan oman mitattavan asennemuuttujansa.
Aineistomme ei vastaa siihen, kuinka toden- näköisenä hoitajat pitävät omien töidensä menettämistä roboteille. Erään toisen tutki- muksen mukaan suomalaisista sosiaali- ja ter- veysalan päättäjistä 68 prosenttia on sitä mieltä, että robotiikka tulee korvaamaan ihmisten teke- mää työtä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa (Tuisku ym. 2017). Vertailutietona tälle voidaan pitää sitä, että palvelualan työntekijöistä neljän- nes on sitä mieltä, että ”toimialani töitä voidaan jatkossa korvata roboteilla tai automatisoida” (Veirto 2017). Samalla alle 30 prosenttia suo- malaisista hoitajista kokee, että robotit sopisivat lähtökohtaisestikaan hoiva-alalle (Van Aerschot ym. 2017).
Hoiva-alan ammattilaiset pitävät ajatuksesta, että robotti avustaisi fyysisesti kuormittavissa
tehtävissä. Näitä ovat muun muassa potilassiir- rot, tavaroiden nostelu ja uhkaavat tilanteet. Tämänhetkisiä haasteita hoivatyössä kuvaa- vat myös hoidon ulkopuoliset tehtävät, joihin odotettaisiin teknologia-apua. Iso osa työajasta kuluu kirjaamistyöhön, logistisiin tehtäviin ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Kevyen jumpan vetäjänä robotteihin on jo totuttu ken- tällä. Kyselyyn vastanneet pitivät jumpparobot- tia mielekkäänä, mutta fysioterapiassa hyödyn- nettynä robottia ei enää pidetty sopivana.
Virkistys- ja viihderobottien hyödyllisimpinä piirteinä pidetään keskimäärin ääneen luke- mista, muistutustoimintoja ja kevyen jumpan pitämistä. Yleinen seuranpito tai peli- ja lau- lukaverina oleminen jakaa hoitajien keskuu- dessa enemmän mielipiteitä. Samansuuntaisia havaintoja ovat tehneet Alaiad ja Zhou (2014). Robotteja toivottiin tässä yhdysvaltalaisessa otoksessa erityisesti etäyhteysvälineiksi ja hälyt- tämään apua tarvittaessa. Lisäksi robotin omi- naisuuksista muistutustoiminto arvioitiin tär- keämmäksi kuin viihdytys, esimerkiksi ”päivän vitsi” (Alaiad & Zhou 2014).
Jos jotakin, suomalaiset hoiva-alan ammat- tilaiset tyrmäsivät ajatuksen robotista koti- hoidossa, esimerkiksi asiakkaan liikkumisen avustamisessa kotona ja kodin ulkopuolella. Avustaminen sisältää paljon intiimejä ja koske- tukseen liittyviä ulottuvuuksia, joiden voidaan ajatella vaikuttavan hoitajien käsitykseen siitä, missä tilanteissa robottiapu on sopivaa ja missä ei. Tämä on tosin ristiriidassa niiden tulosten kanssa, että robotiikkaa tarvittaisiin fyysisesti kuormittavaan työhön. Hoitajan työssä on arvi- oitu fyysisesti raskaimmiksi robotilla avustet- tavaksi tehtäviksi juuri potilaan siirtäminen ja peseytymisessä avustaminen (Imamura ym. 2017). Kuitenkin nämä olivat osa-alueita, joihin hoivan ammattilaiset eivät ihan ensimmäiseksi robotteja soveltaisi.
Erikoistuneiden hoivarobottien kehitys- työtä tehdään kuitenkin myös tällä alueella, kuten esimerkiksi japanilaiset potilaiden nos- torobotit osoittavat. Teknisten ratkaisujen ja
50