Page 65 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018
P. 65

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
 telmien kehittämiseen uusilla teknologioilla. Kansalaisten kohtuullinen elintaso mahdollistaa korkean teknologian kulutustuotteiden ostami- sen, mikä edistää alan teollisuuden ja tuotekehit- telyn kehittämistä. Toisaalta korkea palkkataso motivoi teknologisiin innovaatioihin palkkakus- tannusten pienentämiseksi.
Työorganisaatioissa teknologiasovellukset ja -valinnat liittyvät strategioihin ja valintoihin. Tehtävien yksinkertaistamisesta tai osaamista- son kehittämisestä uuden teknologian myötä ei ole yhdenmukaista käsitystä. Wall’in ja kumppa- neiden mukaan automatisoidussa tuotannossa tuotannon työntekijöiden tehtäviä muotoil- laan yksinkertaisiksi suoritustason tehtäviksi, koska vaativampien tehtävien muotoilu edel- lyttäisi työn suunnittelulta enemmän voimava- roja (Wall, Jackson & Davids 1992). Kuitenkin joidenkin HR-ideologioiden mukaan nimen- omaan automatisoitu tuotanto ja sen teknologia edellyttävät työntekijöiltä laajempaa osaamista ja vaativampia tehtäviä, abstraktia ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä (Snell, Lepak, Dean & Youndt 2000; Bayo-Moriones, Bello-Pintado & Merino-Díaz-de-Cerio 2010).
Haapakorven mukaan metallialan tuotannon ammattien muutokset voivat olla radikaaleja tai asteittaisia, mikä liittyy yritysten liiketoiminta- ja henkilöstöstrategioihin (Haapakorpi 2017). Asteittaisessa muutoksessa työtehtävät laaje- nevat naapuriammatin tehtäviin, mutta suhde työn kohteeseen ja menetelmät eivät muutu. Kyseessä on työnkuvan laajeneminen. Radikaali muutos tarkoittaa manuaalisen työn katoamista automatisoinnin myötä ja tehtävien vaihtumista välilliseksi automatisoitujen järjestelmien val- vonnaksi. Radikaali muutos voi vaihdella yksin- kertaisesta valvonnasta vaativampiin ja vaihtele- viin tehtäviin, jossa edellytetään ICT-osaamista. Jälkimmäisessä strategiassa työn organisoinnilla pyritään kehittämään ja laaja-alaistamaan hen- kilöstön osaamista, koska se myös turvaa yllä- tyksellisissä tilanteissa tuotannon jatkuvuuden.
Eri henkilöstöryhmien mahdollisuudet kehit- täviin työnkuviin uuden teknologian käyttöön-
ottovaiheessa vaihtelevat ensinnäkin henkilös- tön koulutustason ja toiseksi työorganisaation strategioiden ja keskinäisten suhteiden mukai- sesti. Työorganisaatioiden strategiat ja keski- näiset suhteet kattavat seuraavia ulottuvuuksia: organisaatioiden henkilöstörakenteet, johdon ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita sääte- levät institutionaaliset mekanismit ja organi- saatiokohtaiset tekijät kuten liiketoiminta- ja HR-strategiat, resurssit, markkinat ja arvova- linnat (Kelley 1990, Holtgrewe 2007).
Ammatit muutoksessa
Ammatilla tarkoitetaan suhteellisen vakiintu- nutta työnkuvaa, jonka harjoittajilla on määri- tellyt perusvalmiudet työn tekemiseen. Ammatti edellyttää työpaikasta riippumatonta osaamista, vaikka organisaatiospesi kin osaaminen onkin keskeistä työn hallinnassa. Ammatilliset val- miudet saavutetaan muodollisen koulutuksen tai muun vastaavanlaisen toiminnan kautta. Ammatit muuttuvat ympäristön ja ammatin sisäisten paineiden tai virikkeiden tuloksena ja muutosten taustalla on useita, toisiinsa kietou- tuvia suuntauksia kuten muutokset työnjaossa ja suhteissa muihin ammatteihin (Haapakorpi 2009). Teknologia on vaihtelevassa määrin osa tätä muutosta. Ammattien muuttumisen havait- seminen pitkän aikavälin aikana on haasteellista, sillä muutokset voivat kohdistua tehtäväaluei- siin, mutta myös ammattinimikkeisiin.
Taloustieteilijöiden tutkimusten mukaan keskipalkkaisen ja -osaamistason ammattien suhteellinen osuus vähenee (Böckerman & Vainiomäki 2014), sillä erityisesti keskipalk- kaiseen työvoimaan kuuluu sellaisia ammat- teja, jotka ovat korvattavissa digitaalisella tek- nologialla (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä 2015) tai ne ovat ulkoistettavissa matalan palkkatason maihin (Böckerman & Vainiomäki 2014). Vastaavasti matalan ja kor- kean palkkatason ammattien osuus kasvaa. Kansainvälisessä tarkastelussa taas on tul- lut esille eroja matalan ja korkean tulotason ammattien suhteellisen osuuden muutoksissa,
65
























































































   63   64   65   66   67