Page 66 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
sillä USA:ssa ainoa kasvava ryhmä on matala- palkka-alan työvoima (Böckerman & Vainiomäki 2014).
Tutkimukset työtehtävistä ja ammateista teknologisen muutoksen myötä ovat tuottaneet erilaisia tulkintoja toimenkuvien muutoksista. Vaikka keskipalkkaisten töiden katoamisesta on tutkittua tietoa kvantitatiivisesti tuotettuna, erityisesti pitkän aikavälin kvalitatiivinen tar- kastelu on tuonut esille digitaalisen teknolo- gian kompleksisuuden ihmistyön korvaajana. Ammattien tai työtehtävän korvaaminen tek- nologialla ei ole yksinkertaista, sillä useat työn luonteeseen, laatuun ja työn tekemisen maantie- teelliseen tilaan liittyvät tekijät muotoilevat kor- vaamisen mahdollisuuksia ja rajoituksia (Autor 2013, Goos, Manning & Salomons 2014).
Autor (2010) on hahmottanut ammattien riskiä tulla korvatuksi teknologialla matriisilla, jossa työn ulottuvuudet ovat kognitiivinen / manuaalinen ja rutiininomainen / ei rutiinin- omainen. Näiden ristiintaulukoinnin tuloksena rutiininomainen manuaalinen työ olisi helposti korvattavissa, mikä ei taas välttämättä toteutuisi ei-rutiininomaisen ja manuaalisen työn osalta. Saman logiikan mukaan kognitiivista, rutiinin- omaista työtä tekevä saattaa helposti menettää työpaikkansa koneelle. Matriisimalli johdattaa irtautumaan yksinkertaistuksista, mutta tämä- kään näkökulma ei kokonaisvaltaisesti selitä teknologian vaikutusten laatua työelämässä. Manuaalinen työ on myös enemmän tai vähem- män kognitiivista: koneasentajan on tiedettävä, miten komponentit kootaan ja sensomotorista osaamista ei ole pystytty kokonaan korvaamaan teknologialla.
Autorin johtopäätösten mukaan ns. keski- tason taitoja vaativat työtehtävät eivät katoa kokonaan, vaan osa niistä rakentuu uudella tavalla. Niissä yhdistyvät toisiaan täydentäen rutiininomainen, teknologia-avusteinen työ ja ihmistyön joustavuus ja ongelmanratkaisukyky (2013). Tämäntyyppinen muutos voi toteutua esimerkiksi hoiva-alalla. Kauhanen ja kumppa- nit ovat päätyneet tulkinnoissaan samansuun-
taiseen visioon kuin Autor (2013), jonka mukaan teknologia enemmänkin täydentää kuin korvaa ihmistyötä (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä 2015).
Teknologisiin muutoksiin ja tuottavuuden tehostamiseen voi myös liittyä tehtäväaluei- den uudelleen järjestelyä suhteessa työntekijä- ryhmien taitotasoon. Esimerkiksi keskiasteen koulutuksen saaneiden tehtäviä voidaan siir- tää korkeamman osaamisen työntekijöille, kun käyttöön otetaan kehittyneempää teknologiaa. Kehittyneempi teknologia edellyttää korkea-as- teen koulutustason osaamista. Vastaavasti tek- nologiaa voidaan kehittää monimutkaisempaa osaamista vaativaksi, kun henkilöstön osaami- nen on jo saavuttanut riittävän korkean tason (Acemoglu & Autor 2011, 1142–1147).
Edellä mainitun digitaalista teknologiaa ja keskiasteen ja keskitason osaamisen ammat- tien muutosta koskevan tiivistelmän perusteella jäsennän muutokset seuraavanlaisiksi.
1. Ammatintaitoimenkuvanmuutostoteu- tuu asteittaisena, horisontaalisena laajen- tumisena muiden ammattien tehtäviin tai eri vaatimustason tehtävistä koostuvana laajentumisena
2. Ammatti tai toimenkuva muuttuu radi- kaalisti digitaalisen teknologian myötä: esimerkiksi manuaalisessa työssä suhde työn välittömään kohteeseen muuttuu välilliseksi, ja menetelmät sekä tietopohja muuttuvat.
3. Ammatti tai työtehtävä katoaa esimerkiksi teknologian myötä ja / tai ammatin teh- tävien yhdistämisessä muihin ammattei- hin. Sen sijalle tulee vaativampi, ylemmän koulutusasteen tehtävä, kuten esimerkiksi taloushallinnon tehtävien muuttuessa rutiininomaisesta laskujen käsittelystä taloushallinnon järjestelmien hallinnoin- niksi ja kehittämiseksi. Tehtävän muutos voi olla luonteeltaan erikoistumista, kuten myös työnkuvan radikaali muutos.
Tarkastelen toisen ammatillisen koulutuk- sen rakenteita ja joitakin toteuttamisen tapoja
66