Page 67 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
näihin muutoksiin vastaamisessa. Huolimatta keskipalkkaisten ja -keskitason osaamistason ammattien osuuden pienentymisestä tämän ryh- män osuus on edelleen merkittävin työmarkki- noilla. Analyysi perustuu kirjallisuuskatsauk- seen, joissa tarkastelun kohteena on ollut amma- tillinen koulutus eri teemoineen.
Ammatillinen koulutus: reformien jatkumo ja nykytilanne
Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjo- avat ammatilliset oppilaitokset, erityisoppilai- tokset ja kansanopistot kahdeksalla koulutus- alalla. Noin 42 prosenttia ikäluokasta aloittaa ammatillisessa koulutuksessa peruskoulun jäl- keen (Virolainen & Stenström 2015). Koulutusta voi suorittaa ammatillisena perustutkintona tai näyttöperustaisena ja oppisopimus on koulu- muotoisen ohessa mahdollinen opintojen suo- rittamisen tapa. (OPH 2018, http://www.oph. fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ ammatilliset_perustutkinnot)
Ammatillista koulutusta on kehitetty 1970-luvulta lähtien ja tavoitteena on ollut ensinnäkin opetussuunnitelman ja pätevyyk- sien uudistaminen ja toiseksi kelpoisuus jat- ko-opintoihin (Virolainen & Stenström 2015). Pitkäjänteisellä työllä onkin kehitetty ammatil- lista koulutusta ja sen toimivuus on kansainvä- lisesti vertaillen hyvä (Virolainen & Stenström 2015). 1990-luvulla reformin painopisteenä oli työssä oppimisen tai työpaikalla oppimisen laa- jentaminen oppimisen mahdollisuuksien laa- jentamiseksi, johon lukeutui myös näyttöjen laaja käyttöönotto osaamisen todentamisena (Virtanen 2013). Henkilökohtaistaminen oli myös tämän reformin tulos: tavoitteena oli kar- sia päällekkäistä opiskelua ja mahdollistaa yksi- lölliset opintopolut opiskelijoille. Tämän vuoden alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuk- sen reformi on painottanut ns. osaamisperus- taisuutta eli opintojen osumatarkkuutta suh- teessa työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Opintojen painopistettä on siirretty työssäoppi- miselle tai työpaikalla oppimiselle. (Opetus- ja
kulttuuriministeriö. Ammatillisen koulutuksen reformi 2017).
Suomen koulutuspolitiikka on nivottu talou- den ja työmarkkinoiden strategioihin, joissa on painottunut Euroopan Unionin strategioissa- kin painottunut elinikäisen oppimisen tavoite. Aikuiskoulutuksen linjauksissa on vedottu tähän tavoitteeseen. Ammatillista aikuiskou- lutusta tarjotaan eri instituutioissa ja aloilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa on tarjolla jo työelämässä oleville tai työttömille perus- tai lisäkoulutusta ja työhallinnon parissa toteute- taan ammatillista työvoimakoulutusta. Lisäksi koulutusjärjestelmään kuuluva jatko-opintokel- poisuuden periaate on antanut mahdollisuuk- sia etenemisen koulutusuralla. Ammatillinen aikuiskoulutus on yhdistetty hallinnollisesti vuoden alussa voimaan tulleessa reformissa nuo- risoasteen koulutukseen.
Ammatillinen koulutus ammattien muutoksiin vastaajana – koulutuksen rakenteiden, sisällön ja toteutuksen tarkastelua
Ammatillisen koulutuksen keskeisistä raken- teellisista ja opetussuunnitelman sisällön sekä toteutustapojen malleista on koottu kuusi ammatillisen koulutuksen piirrettä, jotka ovat keskeisiä suhteessa ammattien muutokseen digi- taalistuvassa työelämässä. Taulukkoon 1 on tii- vistetty ulottuvuuksiin liittyvät myönteiset ja kriittiset arviot. Ulottuvuuksia ovat:
– Koulutusjärjestelmään kuuluva ammatil- lisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus
– Opiskelun henkilökohtaistaminen
– Ammatillisen koulutuksen reformien
myötä laajennetut tutkinnot
– Joustavuus yleissivistävien ja ammatillis-
ten opintojen yhdistämisessä
– Työssäoppimisen tai työpaikalla oppimi-
sen ja teoriaopintojen integrointi
– Ammatillinen aikuiskoulutus elinikäisen
oppimisen strategiana
67