Page 70 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
dollinen joustava tehtävien yhdistäminen naa- puriammateista tai yleissivistystä edellyttävistä tehtävistä. Joustavuus opintojen yhdistämisessä antaa perusvalmiuksia erityisesti laajentuvien ammattikuvien omaksumiselle.
Arviointien mukaan joustavuutta voi kui- tenkin rajoittaa koulutuksen epätasainen alu- eellinen tarjonta, rahoitusjärjestelmän vähäi- nen kannustus yhteistyössä järjestetylle kou- lutukselle, käytännön järjestelyvaikeudet ja torjuvat asenteet (Mäensivu, K., Mäenpää, H., Määttä, M., Volanen, M -V., Gnubb-Manninen, G., Mehtäläinen, J. & Räisänen, A. 2007).
Koulutus nähdään yleensä samanlaisena hierarkkisena rakenteena kuin työelämäkin. Toisen ja kolmannen asteen koulutuksilla on vastineensa työelämässä, ja osaamistarpeita arvioidaan tämän hierarkkisen kehikon kautta. Digitaalisten teknologioiden aallossa näitä hie- rarkioita kuitenkin koetellaan (ks. Haapakorpi 2017), kun tehtäviä yhdistellään eri tasoilta.
5. Työssäoppimisen tai työpaikalla oppimi- sen ja teoriaopintojen integrointi
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on sulau- tettu oppiminen, jossa tietopohjaisia opintoja sovelletaan työssä oppimisessa ja vastaavasti niiden kokemuksia kerrataan teoriaopinnoissa. Tavoitteen saavuttaminen on epätasaista, sillä työpaikkojen mahdollisuudet tarjota ohjausta ja tavoitteen kannalta soveltuvia tehtäviä ja tut- kintotilaisuuksia (näyttöjä) opiskelijoille vaih- televat (Räkköläinen 2011, Anttila, Kukkonen, Lempinen, Nordman-Byskata, Pesonen, Tuomainen, Hietala & Räisänen 2010, Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2014, Haapakorpi 2008).
Sulautetun opetuksen toteuttamiseksi tar- vitaan yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikan välillä, mikä vaihtelee oppilaitoksittain, alueit- tain ja koulutusaloittain (Haapakorpi & Virtanen 2015). Työssä oppimisen vahvuus on autentti- sissa työympäristöissä oppiminen, mutta työ- paikkojen vaihtelevuuden myötä tätä vahvuutta eivät kaikki opiskelijat pääse hyödyntämään.
Työn muutosten näkökulmasta työssä oppi- minen voi tarjota oppilaitosta korkeatasoisem-
man oppimisympäristön opiskelun tueksi ja tätä kautta mahdollisuuden ennakoida tulevaisuuden muutoksia. Kuitenkin yhtä suuri todennäköisyys on työpaikan teknologinen ja organisatorinen vanhentuneisuus. Ammatillisiin muutoksiin rea- gointia ei voida jättää vain työssä oppimisen ja työpaikalla oppimisen varaan, koska työpaikat oppimisympäristöinä vaihtelevat huomattavasti huolimatta sopimuksista oppilaitoksen kanssa.
Uuden reformin myötä opintoja painotetaan aikaisempaa enemmän työssäoppimiseen tai työpaikalla oppimiseen, mikä sisällyttää riskin teoreettisen aineksen oppimiselle. Kun tutki- musten mukaan jo tiedetään työpaikkojen eri- laisuus oppimisympäristönä, puutteellisen työs- säoppimisen varaan jäävä osaaminen ei takaa opiskelijalle riittäviä tiedollisia ja käsitteellisiä valmiuksia toimia työmarkkinoilla tai valmis- tautua jatko-opintoihin. Ongelmana ovat siis epätasaiset oppimismahdollisuudet erityisesti teoreettisesta osaamistarpeesta ja tulevaisuus- perspektiivistä katsoen.
6. Ammatillinen aikuiskoulutus elinikäisen oppimisen strategiana
Ammatillista aikuiskoulutusta on kehitetty nuorisoasteen koulutuksen ohella vastaamaan työmarkkinoiden, yhteiskunnan, teknologian ja lainsäädännön muutoksiin. Aikuiskoulutus on tukenut taitojen päivittämistä erityisesti sil- loin, kun kyseessä on ollut ammattitehtävien laajentuminen ja uuden digitaalisen teknolo- gian tuottamat radikaalit muutokset ammatti- kuvissa. Ammattien muutoksiin vastaamisessa aikuiskoulutuksen eri lajit, erityisesti työvoima- poliittisesti rahoitettu koulutus on tukenut siir- tymistä muihin tehtäviin. Muuntokoulutuksella on voitu hyödyntää opiskelijoiden olemassa ole- vaa osaamista ja päivittää sitä uusiin tehtäviin. Oppisopimus on erityisesti aikuisten suosima koulutusmuoto.
Periaatteessa aikuiskoulutusta on ulotettu kaikille koulutusaloille, mutta käytännössä tar- jonta on epäsystemaattista muun muassa kou- lutuksen hajautuneen rahoituspohjan vuoksi. Koulutuksen lisäksi kysymys on muista politiik-
70