Page 78 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
määrässä ja työttömyydessä vuosina 2006–2011 näyttävät yhdistyvän ensisijaisesti työmarkki- noiden suhdannevaihteluihin. Toisin sanoen katkoviivalla kuvatut havainnot ovat samalla Beveridge-käyrällä. Toiseksi avointen työpaik- kojen määrän ja työttömyyden suhteen kehitys vuosina 2012–2016 suurissa seutukunnissa viit- taa työmarkkinoiden Beveridge-käyrän siirty- miseen poispäin origosta. Verrokkiryhmässä on havaittavissa lähinnä työttömyyden kasvua vakioisena pysyvällä vakanssien määrällä.
Kuvio 4 todentaa kuvion 3 havainnot. Suurissa seutukunnissa avoimien työpaikkojen määrä on noussut yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Muissa seutukunnissa pitkäaikaistyöt- tömyyden absoluuttinen ja suhteellinen kasvu yhdistyvät samalla absoluuttisella tasolla pysy- vään vakanssien määrään. Visuaaliseen tarkas- teluun perustuva johtopäätös on, että aggre- gaattitason kohtaanto-ongelmien kärjistymi- nen vuosina 2012–2016 yhdistyy pitkälti seit- semän suuren seutukunnan työmarkkinoihin.
Kuvio 3. Paneeli A: Työttömät ja kuukauden lopun avoimet työpaikat 2006–2016 kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa (TEM)
Kuvio 1. Paneeli A: Työttömät ja kuukauden lopun avoimet
työpaikat 2006–2016 kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa
Metropolialue ja taantumapaikkakunnat
Helsingin seutukunnan metropolialueen kolme suurinta kuntaa eli Helsinki (333 000), Espoo (139 000) ja Vantaa (113 000), ovat erikseenkin suurempia kuin useimmat Suomen seutukun- nat. Näiden kuntien osuus työvoimasta on kas- vanut vuosikymmenessä noin kahdella prosent- tiyksiköllä ja niiden yhteenlaskettu työvoima (584 000) vastaa noin 75 prosenttia Helsingin seutukunnan ja noin 22 prosenttia koko maan työvoimasta.
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitys on ollut erilaista monessa muussa kaupun- gissa. Erityisesti pienet ja keskisuuret kau- punkiseutukunnat ovat kokeneet suhdanne- ja rakenneshokkeja (Työ- ja elinkeinominis- teriö, 2011). Rakennemuutoksen seutukuntia ovat olleet mm. Kouvola, Kokkola, Salo, Forssa, Pietarsaari, Imatra, Kotka-Hamina sekä Etelä- Pirkanmaa. Näillä alueilla työn kysynnän heik- keneminen on ollut seurausta erityisesti elekt- roniikka- tai paperiteollisuuden vaikeuksista (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2012).
Kuvio 3. Paneeli B: Työttömyysaste ja kuukauden lopun avoimet työpaikat 2006– 2016 kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa (TEM)
7 suuren ja 63 muun seutukunnan työttömyysaste ja avoimet työpaikat 2006-2016
24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
2006
2016
7 suurta seutukuntaa
63 muuta 2006 seutukuntaa
2016
7 9 11 13 15 Työttömyysaste, %
7 suuren ja 63 muun seutukunnan työttömyysaste ja avoimet työpaikat 2006-
24 000 2016 22 000
20 000
18 000
16 000 14 000 12 000 10 000
80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 Työttömät
78
Kuvio 3. Paneeli B: Työttömyysaste ja kuukauden lopun avoimet työpaikat 2006–2016 kasvukeskuksissa ja muissa seutukunnissa (TEM)
(TEM)
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat