Page 83 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018
P. 83

kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuviosta 1 nähdään myös se, että joinakin
kuukausina työllisten määrä on noussut jopa hallituksen tavoitetason yläpuolelle – palautuakseen
nopeasti. Keskeinen havainto kuitenkin on, että työllisyyden kasvutrendi on koko hallituskauden ajan
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018 Katsauksia ja keskusteluja
ollut nouseva: ensin hitaasti, sitten loppukeväästä 2017 alkaen nopeammin.
 Kuvio 1. Työllisten määrä ja hallituksen tavoite
Kuvio 1. Työllisten määrä ja hallituksen tavoite
   2600
2550
2500
2450
2400 työllisten määrä 2350
2300 2250
Työllisten määrä kausitasoitettuna
  tavoite
  ollut tavallista suurempi. Keskeisenä selityk- havainto kuitenkin on, että työllisyyden kasvut-
Kuvio 2 esittää työllisyyden muutokset toukokuusta 2015 joulukuuhun 2017; kutakin kuukautta on
senä on ollut se, että vuoden 2017 alusta aloite- rendi on koko hallituskauden ajan ollut nouseva:
verrattu edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Kuviosta näkyy ensinnäkin se, että työllisyyden
tut määräaikaishaastattelut ovat paitsi johtaneet ensin hitaasti, sitten loppukeväästä 2017 alkaen
muutokset ovat suuria ja vaihtelevia, ja toiseksi se, että lokakuun 2016 jälkeen ei ole ollut yhtään
aktiivisempaan työnhakuun, myös poistaneet nopeammin.
kuukautta, jolloin työllisyys olisi ollut pienempi kuin vastaavana kuukautena vuotta aiemmin.
työnvälitystilastosta henkilöt, jotka tosiasiassa eivät enää ole olleet työttöminä.
Kuvio 2 esittää työllisyyden muutokset tou- kokuusta 2015 joulukuuhun 2017; kutakin kuu- kautta on verrattu edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Kuviosta näkyy ensinnäkin se, että työllisyyden muutokset ovat suuria ja vaihte- levia, ja toiseksi se, että lokakuun 2016 jälkeen ei ole ollut yhtään kuukautta, jolloin työllisyys olisi ollut pienempi kuin vastaavana kuukautena vuotta aiemmin.
Hallituksen työllisyystavoitteita on yleisesti pidetty täysin epärealistisina. Vuoden viimei- sellä neljänneksellä nähty vahva työllisyyden kasvu sekä arviot siitä, että talouskasvu jat- kuisi hyvinkin vahvana vielä vuonna 2018 anta- vat aihetta tarkistaa arvioita. Näyttää siltä, että työllisten määrä ja työllisyysaste voivat nousta lähemmäs tavoitteita kuin aiemmin uskottiin. Vahva talouskasvu kasvattaa työvoiman kysyn- tää edelleen – mutta oma kysymyksensä on se, kuinka pian lähestytään rakennetyöttömyyden rajaa.
Kuvio 2. Työllisyyden muutokset
Hallituksen työllisyystavoite
Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi työpaikkojen määrän kasvamisen 110 000:lla hallituskauden aikana. Toukokuussa 2015 Suomessa oli (kausi- tasoitettuna) 2 436 000 työllistä, ja joulukuussa 2017 määrä oli kasvanut 2 496 000:een. Koko vuoden 2017 keskiarvoksi muodostui 2 743 083 työllistä. Työllisyys on siis kasvanut noin 60 000:lla, ja yli puolet tavoitteesta on saavu- tettu. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, kuten kuviosta 1 havaitaan.
Kausi- ja satunnaisvaihtelu on työllisyyden muutoksissa suurta, eikä yksittäisen kuukau- den luvuista kannata tehdä liian pitkälle mene- viä johtopäätöksiä. Kuviosta 1 nähdään myös se, että joinakin kuukausina työllisten määrä on noussut jopa hallituksen tavoitetason ylä- puolelle – palautuakseen nopeasti. Keskeinen
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
83


































































   81   82   83   84   85