Page 90 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018
P. 90

 Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
lestaan viittaa EU-komission ja valtiovarain- ministeriön NAWRU-estimaatteihin, joiden mukaan rakenteellinen työttömyys olisi 7,3 %. Työttömyysaste vuonna 2017 oli 8,6 %, joten ”työttömyyskuilu” eli erotus tämän hetken työt- tömyyden tason ja rakenteellisen työttömyyden välillä olisi 1,3 prosenttiyksikköä. Tämä merkit- sisi neuvoston mukaan noin 30 000 hengen työl- lisyyden kasvupotentiaalia vuosina 2017–2019. Lisäksi talouspolitiikan arviointineuvosto kat- soo, että työllisyysasteen nousua rajoittaa se, että osallistumisaste on jo hieman korkeampi kuin se oli vuonna 1990. Keskimääräisen osal- listumisasteen nousu selittyy kuitenkin suurelta osin keski-ikäisten ja ikääntyneiden osallistu- misasteen nousulla – nuoremmissa ikäluokissa voi edelleen olla mahdollisuuksia osallistumisas- teen nousuun.
TEM:n käyttämä rakennetyöttömyysin- dikaattori ei perustu suoraan talousteoriaan vaan kuvaa vaikeasti työllistyvien määrää. Rakennetyöttömiksi määritellään neljä toi- sensa poissulkevaa ryhmää: pitkäaikaistyöttö- mät (vähintään 12 kuukautta yhdenjaksoista
työttömyyttä), rinnasteiset pitkäaikaistyöttö- mät (vähintään 12 kuukautta työttömyyttä 16 kuukauden aikana), palveluilta palveluille siir- tyvät ja palveluilta työttömäksi jääneet. Kuten edellä todettiin, pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt viime aikoina reilusti. Sen sijaan muihin ryhmiin kuuluvien määrä ei ole juuri vaihdellut, eli TEM:n määritelmän mukaisen rakennetyöttömyyden laskussa on kyse pitkälti juuri pitkäaikaistyöttömyyden laskusta.
Rajoittaako työvoiman tarjonta työllisyystavoitteen saavuttamista?
Työllisyyden kasvu on viime kuukausina ollut erittäin nopeaa, marraskuussa jopa poikkeuk- sellisen nopeaa. Mikäli talouskasvu jatkuu yhtä vahvana kuin viime aikoina on ennustettu (noin 3 % pankkien ennusteissa), on selvää, että myös työvoiman kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo edel- lytyksiä hyvälle työllisyyden kasvulle hallitus- kauden aikana.
Työllisyyden kasvu ei kuitenkaan riipu pel- kästään työvoiman kysynnästä, vaan myös siitä, löytyykö uusiin työpaikkoihin työntekijöitä.
Kuvio 9. Rakennetyöttömät kuukausittain ja kausitasoitettuna vuosina 2006–2017
90
Rajoittaako työvoiman tarjonta työllisyystavoitteen saavuttamista? Lähde: TEM, työnvälitystilasto
Työllisyyden kasvu on viime kuukausina ollut erittäin nopeaa, marraskuussa jopa poikkeuksellisen nopeaa. Mikäli talouskasvu jatkuu yhtä vahvana kuin viime aikoina on ennustettu (noin 3 % pankkien ennusteissa), on selvää, että myös työvoiman kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo edellytyksiä hyvälle työllisyyden kasvulle hallituskauden aikana.
240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000
80000 60000 40000
20000 Palveluilta palveluille siirtyneet 0
Rakennetyöttömät
Pitkäaikaistyöttömät
Palveluilta työttömäksi jääneet Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät
Lähde: TEM, työnvälitystilasto
















































































   88   89   90   91   92