Page 43 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 43
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017 Artikkeleita
Kuvio 6. Johtamisen laatu kahdella eri aineistolla mitattuna.
Lähteet: WMS; Bloom, Sadun, ym. (2016), PIAAC: McGowan ja Andrews (2015), revisioidun version täydennetty aineisto6. Suomi ei ole mukana WMS-aineistossa vaan sen pistearvo kuviossa on estimoitu PIAAC-tutkimuksen perusteella.
Kuten edellä todettiin, Suomi ei ole mukana WMS-aineistossa, mikä on harmillista, koska tämä aineisto tarjoaisi kiinnostavia vertailu- kohtia. Kuviossa 6 on kuitenkin esitetty arvio Suomen johtamiskäytäntöjen tasosta PIAAC- aineiston perusteella estimoituna. Näyttää siltä, että Suomen johtamiskäytännöt ovat hyvää kan- sainvälistä tasoa. Samaisen PIAAC-aineiston perusteella Suomi on Tanskan ja Ruotsin ohella myös eturivin maita tuloksekkaiden työnorga- nisointikäytäntöjen hyödyntämisessä (High- Performance Work Practise). Eli tässä saadut havainnot Suomen johtamisen laadusta ovat lin-
jassa edellä todetun kanssa. Heikkoa työnorga- nisointi on mm. Italiassa, Ranskassa, Irlannissa ja Espanjassa (ks. Kankaraš ym. 2016, s. 115).
5. Johtamisen seurauksia: innovatiivisuus
Kuten luvussa 3 todettiin, kolmas tapa arvi- oida johtamisen laatua on tarkastella toiminnan tuloksia. Seuraavassa keskitymme suomalaisten yritysten innovatiivisuuteen kansainvälisessä vertailussa. Tässä keskitytään erityisesti orga- nisatorisiin innovaatioihin. Näillä innovaatioilla yritykset pyrkivät parantamaan johtamiskäy- täntöjään.
6 Kirjoittajat ovat ystävällisesti antaneet käyttööni heidän alkuperäisen tutkimuksensa revisioidussa versiossa käytettävät aineistot, jotka kattavat suuremman maajoukon kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.
43
