Page 53 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017 Katsauksia ja keskusteluja
Kuvio 3. Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ja työvoimatutkimuksen työttömät kuukausittain ja kausitasoitettuna vuosina 1988 - 2017
Lähde: TEM, työnvälitystilasto ja Tilastokeskus, työvoimatutkimus
välillä on ollut pienimmillään silloin kun suh- dannetilanne on ollut hyvä. Nyt kuitenkin työn- välitystilaston työttömyys on lähtenyt todella voimakkaaseen laskuun samaan aikaan kun työ- voimatutkimuksen työttömyys näyttää laskevan hyvin hitaasti eikä työllisten määrä vielä näytä kasvavan voimakkaasti. Uutta on nimenomaan se, kuinka voimakkaasti työnvälitystilaston työt- tömyys nyt laskee, siitä huolimatta, että talous- kasvu on yhä ollut melko vaatimatonta.
Mikä merkitys on ollut työttömien määräaikais- haastatteluilla?
Lähtökohtainen ero työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen työttömien tilastoin- nin välillä on se, että työnvälitystilasto pohjau- tuu rekisteriin ja työvoimatutkimus otantaan. Kummassakin lähestymistavassa on vahvuu- tensa ja heikkoutensa.
Rekisteripohjaisen tilastoinnin vah- vuutena pidetään tyypillisesti tarkkuutta. Rekisteritietoihin ei liity otantavirhettä. Kuitenkaan kaikissa tilanteissa rekisteritieto ei
välttämättä ole täysin täsmällistä, sillä tieto voi olla myös vanhaa. Toisinaan muutokset laeissa, asetuksissa, ohjeissa ja käytänteissä voivat vai- kuttaa rekisteritiedon tarkkuuteen ja ajantasai- suuteen. Nämä muutokset voivat saada aikaan merkittäviäkin muutoksia tilastoidussa työttö- mien työnhakijoiden määrässä, vaikkei tosiasi- allinen työttömyystilanne olisikaan juuri muut- tunut.
Työttömien työnhakijoiden määrä alkoi las- kea jo viime vuoden puolivälissä ja lasku on viime kuukausina huomattavasti kiihtynyt. Pitkäaikaistyöttömien määrä (verrattuna edelli- sen vuoden vastaavaan kuukauteen) kääntyi las- kuun aiemmin ennakoitua aikaisemmin (edelli- nen ennuste Alatalo – Hämäläinen – Mähönen 2016) ja sen lasku on viime kuukausina ollut poikkeuksellisen voimakasta. Viimeisimmässä ennusteessa (Alatalo – Hämäläinen – Mähönen 2017) ennustelukuja on tarkistettu aiempaa positiivisemmiksi. Osin syynä on parantunut taloustilanne ja kasvava työvoiman kysyntä,
53