Page 55 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Katsauksia ja keskusteluja
rittaneiden joukossa, joiden voi ikänsä puolesta olettaa siirtyneen enenevässä määrin eläkkeelle. Helmikuusta eteenpäin pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt kaikissa koulutusasteissa, ja myös nuoremmissa ikäryhmissä.
On siis mahdollista, että työttömien työnha- kijoiden haastatteleminen kolmen kuukauden välein on poistanut työnvälitystilastoista sinne aiemmin kertynyttä vääristymää. Kun työttö- mien työnhakijoiden määrä kasvoi vuosina 2014–2016, olivat TE-palveluiden resurssit tiu- koilla. Tällöin on mahdollista, että puutteellisista ilmoituksista johtuva vääristymä työnvälitys- tilastoissa kasvoi tuona aikana. Tämän teorian mukaan määräaikaishaastatteluiden aloittami- nen vuoden 2017 alusta lähtien on voinut purkaa tätä vääristymää.
Samaan aikaan kun työttömien määrä työn- välitystilastoissa laskee nopeasti, on myös mah- dollista että määräaikaishaastattelujen kaltaiset aktivointitoimenpiteet itse asiassa kasvattavat työvoimatutkimuksen määritelmän mukaisten työttömien määrää. Mikäli haastattelujen akti- voiva vaikutus johtaa siihen, että työttömien työn- haku aktivoituu, tarkoittaa se piilotyöttömien siirtymistä työvoimatutkimuksessa työttömiksi. Tämä siksi että työvoimatutkimuksessa työttö- mältä edellytetään riittävän aktiivista työnhakua, jotta tämä näkyisi tilastossa työttömänä. Tämä on yksi mahdollinen selitys sille, miksi työttömyys laskee työnvälitystilastoissa niin paljon nopeam- min kuin työvoimatutkimuksessa.
Lopuksi
Talous- ja työmarkkinatilanne on nyt var- sin mielenkiintoinen. Kasvuennusteet ovat keskimäärin vielä melko vaimeita, mutta toi- saalta uusia hyviä talousuutisia tulee jatku- vasti. Olisi tietysti positiivista, jos voimakas työnvälitystilastojen työttömyyden lasku ker- toisi huomattavasti arvioitua paremmasta kas- vusta. Työttömyyden lasku kertookin siitä, että tilanne työmarkkinoilla on aidosti parantunut. Silti paremmat talous- ja työmarkkinanäkymät eivät ole ainoa selitys – työllisyyden kasvu on yhä
melko hidasta. On uskottavaa olettaa, ettei työt- tömien työnhakijoiden määrän dramaattinen lasku työnvälitystilastoissa kokonaisuudessaan selity työllistymisen paranemisella, vaan taus- talla on myös muita syitä. On mahdollista, että työttömien, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien, määrä työnvälitystilastoissa nousi vuonna 2016 todellista korkeammaksi. Nyt osa tästä vääristy- mästä on korjautumassa, kun haamutyöttömiä poistuu tilastosta haastattelujen myötä.
Seuraavien vuosien työllisyyskehityksen kan- nalta on paljonkin merkitystä sillä, jääkö talous- kasvu vain vähän päälle yhteen prosenttiin, vai päästäänkö 1,5 prosentin tai lähes 2 prosentin kasvuun, jota osa ennustelaitoksista on ennus- tanut. Edes noin kahden prosentin kasvu tuskin riittää siihen, että 110 000 työllisen tavoittee- seen päästäisiin, mutta toki päästäisiin huomat- tavasti lähemmäs kuin nyt odotetulla vaimealla kasvulla. Työllisyysastetavoitteen osalta parin prosentin kasvu voisi viedä jo selvästi lähemmäs tavoitetta, osin toki siksi, että ikärakenteen muu- tos nopeuttaa työllisyysasteen kasvua.
Lähteet
Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna
– Mähönen Erno (2016): Työ- ja elinkein- oministeriön lyhyen aikavälin työmarkki- naennuste, syksy 2016. TEM-analyyseja 75/2016. http://julkaisut.valtioneuvosto. /handle/10024/75598
Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna
– Mähönen Erno (2017): Työ- ja elinkein- oministeriön lyhyen aikavälin työmarkki- naennuste, kevät 2017. TEM-analyyseja 79/2017. http://tem. /julkaisulista?subje- ct=tem-analyysit
Tuomaala Mika (2017): Määräaikaishaas- tattelut työvoimapalveluiden tehostami- sessa. Toistaiseksi julkaisematon muistio, työ- ja elinkeinoministeriö.
55