Page 57 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 57

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Katsauksia ja keskusteluja
leimauspäivänä. Muussa tapauksessa työnhaku saatettiin katkaista. Tällöin työvoimatoimisto- jen ulkopuolelle asti syntyivät pitkät jonot kort- tinsa leimausta odottavia työttömiä. Tästä lähti ilmaisu kilometritehtaasta. Kuulemma jonot Rovaniemelläkin ulottuivat pitkälle toimiston ulkopuolelle leimauspäivänä. Kilometritehdasta ei siis enää ole, kuten ei työttömyyskortteja tai leimauspäiviäkään, paitsi että kilometritehdas elää ja voi hyvin edelleen kielikuvana työttö- myydestä.
Kortisto on samanlainen ilmiö: sitäkään ei ole enää kuin kielikuvana. Kilometritehtaan sijasta voidaan tänä päivänäkin yhtä lailla mennä kor- tistoon. Tällä kortistolla viitattiin alun perin kuntien ylläpitämiin työnvälityskortteihin, jotka olivat fyysisiä pahvikortteja, joissa oli työnhaki- jan tiedot. Kortistojen ylläpito aloitettiin vuonna 1929. Niiden avulla työntekijää etsivälle työn- antajalle haettiin sopivaa työntekijää tai avoi- meen paikkaan sopivia hakijoita. Kortisto muut- tui atk-rekisteriksi 1980-luvun lopulla, eikä sitä ole sen jälkeen enää ollut. 30 vuotta ei ole kuiten- kaan riittävä aika hävittämään kortistoa ihmis- ten mielistä, joten kortistokin voi kielikuvana ja puheenpartena oikein hyvin.
Työkkäri viittaa työvoimatoimistoon, jotka lopetettiin vuonna 2010, jolloin ne muuttuivat työ- ja elinkeinotoimistoiksi. Työ- ja elinkei- notoimistojen elinkaari jää näillä näkymin noin yhdeksään vuoteen, mutta työkkärille tuskin tulevat maakunnatkaan mahtavat mitään. Hyvin työkkärikin tuntuu porskuttavan. Voisi lyödä vetoa, että tulevaisuudessakin työtä mennään hakemaan työkkäristä tai sen sivuilta, vaikka todellisuudessa kyse olisi maakunnan hankki- man palveluntarjoajan tuottamasta työnvälitys- palvelusta, mutta johan tästäkin huomaa, ettei se tule mahtamaan työkkärille mitään. Tähän liittyy myös työkkärin kurssi, joka tarkoittaa työ- voimapoliittista aikuiskoulutusta. Tosiasiassa työkkärin kurssi on ollut noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä julkisen tarkastuksen alaisen oppilaitoksen järjestämää koulutusta, mutta koulutukseen hakeutuminen ja osallis-
tujaryhmä ovat poikenneet muusta koulutuk- sesta. Saapa nähdä, alkavatko opetusviranomai- setkin jatkossa järjestää näitä työkkärin kursseja kun iso osa työttömien koulutuksen vastuusta siirtyy opetusviranomaisille. Työkkärin kurssi poikkeaa myös työllistämisestä siinä, että vain järjestäjätahon perusteella muusta koulutuk- sesta eroavaa koulutusta kutsutaan työkkärin kurssiksi, mutta työllistämisessä, johon käyte- tään julkista tukea työnantajalle, ei usein liity mitään tavallisesta työsuhteesta poikkeavaa. Toimintaa kutsutaan kyllä tukityöksi, mutta kun tuki maksetaan työnantajalle, ei työllistettykään aina välttämättä aktiivisesti tunnista olevansa tukityössä. Helsingin työttömien yhdistyksessä jotkut työttömät käyttivät takavuosina keskus- teluissa työllisyystöistä halventavaa nimitystä tötterötyö. Nimitys on monesti osuva kuvaamaan tämänkin päivän palkkatukitöitä, jos työtä ja sen tekijää ei arvosteta.
Työkkärin lisäksi voidaan aluehallinnosta joskus vieläkin käyttää TE-keskus eli työ- voima- ja elinkeinokeskus –nimeä, joka oli siis nykyisiä ELY-keskuksia edeltävä organisaatio. Näitä kumpaakin edeltävä työvoimahallinnon piiriorganisaatio olivat työvoimapiirit, mitä termiä nykyisin enää harvemmin käytetään. Mutta TE-keskuksesta mennään kyllä usein edelleen hakemaan töitä, kun tarkoitetaan TE-toimistoja.
Mol.  on myös työkkärin kanssa samaan sar- jaan kuuluva sitkeässä elävä jäänne. Kuulemma monet työnhakijat edelleen hakevat töitä mol- lin sivuilta tai mol. :stä. Tosiasiassa sivusto on muuttunut jo useita vuosia siten te-palvelut.  –nimiseksi, mutta mol.  –sivulta on automaatti- linkitys voimassa oleville sivuille, mikä varmaan, paitsi palvelee työnhakijoita, myös osaltaan yllä- pitää harhakäsitystä mol. :n käytössä olosta. Itse termihän oli lyhenne työministeriön eng- lanninkielisestä Ministry of Labour –nimestä. 1990-luvulla kun verkkosivujen hakumääriä alettiin seurata, olivat mollin sivut toisena – heti aikuisviihdepalvelujen jälkeen.
57


































































































   55   56   57   58   59