Page 58 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Monenlaisia pitkäaikaistyöttömiä
Pitkään työttömänä olleista on käytetty monia mielenkiintoisia ilmaisuja. Ehkä niistä kätevin on pitkäaikaistyötön –termiin eli lyhennettynä PAT:tiin viittaava patti. Vaikka termin käyttöä on virallisissa yhteyksissä varottu, vaikuttaa patti aika sympaattiselta. Toisaalta se viittaa varsin etevästi myös pattitilanteeseen, johon on vaikea keksiä hyvää ratkaisua. Hieman harvinaisempia pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä termejä ovat hompatti, rimpatti ja skogilainen. Hompatti – termillä viitattiin hallitusohjelman mukaiseen pitkäaikaistyöttömään, tosin tietolähteemme ei kerro, minkä hallituksen, mutta monia halli- tuskausia siitä on jo kulunut. Vaikuttaa kuiten- kin siltä, että jossain hallitusohjelmassa on ase- tettu esimerkiksi palvelujen saamiselle tiettyjä ehtoja tai tarkentavia kriteerejä, jolloin työvoi- mavirkailijoiden puhekieleen on istunut käte- vämmin hompatti. Tälle sukua on rimpatti eli Rinteen kokeilun mukainen pitkäaikaistyötön. Tässä ollaan ajallisesti 1980-luvulla ja työvoima- ministerinä oli SMP:n Urpo Leppänen, joka ajoi voimakkaasti Heikki Rinteen tukimallin käyttöä. Hieman eksoottisempi sovellus on skogilainen tai skogilainen pitkäaikaistyötön. Tällä tarkoi- tettiin yhdenjaksoisen 12 kuukautta työttömänä olleen pitkäaikaistyöttömän sijasta rinnasteista pitkäaikaistyötöntä eli 12 kuukautta hieman pidemmässä ajassa eli 16 kk aikana yhteensä työttömänä ollutta henkilöä, jolle tuli tarjota samat työvoimapalvelut kuin ”tavallisellekin” pitkäaikaistyöttömälle. Nimi sai alkunsa tähän liittyvän asetuksen v. 1994 valmistelleesta hal- litusneuvos (sittemmin kansliapäällikkö) Harri Skogista.
Melko leimaavan tuntuinen on vajakki, jolla saatettiin joskus lyhenteenä viitata vajaakuntoi- siin työnhakijoihin. Termin syntyä on varmaan edistänyt se, että viralliset ilmaukset ovat olleet eri vaiheissa melko koukeroisia: työrajoitteinen, vajaakuntoinen, osatyökykyinen, vammainen tai pitkäaikaissairas.
Eläkeputki, työttömyysputki tai työttömyyselä- keputki ovat tarkoittaneet aiemmin lähestulkoon
samaa asiaa: ikääntyneiden työttömien lisäpäivä- oikeutta eli laissa turvattua oikeutta saada työt- tömyyspäivärahaa yli sen enimmäiskestoajan. Aiemmin tähän liittyi myös päivärahakauden jatkoksi tullut työttömyyseläke, jolta puolestaan pääsi vanhuuseläkkeelle. Kun työttömyyseläke poistettiin, muuttui maailma asiallisesti ottaen sellaiseksi, että ainoastaan lisäpäiväoikeus eli työttömyysputki jäi jäljelle. Erityisesti työttö- myyseläkeputki on jo historiaa, eikä termiä tai- deta enää käyttääkään kovin paljon. Sen sijaan eläkeputkella voidaan kyllä edelleen viitata sii- hen, että lisäpäiviltä voi periaatteessa siirtyä suoraan vanhuuseläkkeelle. Mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin, että kun suomen kielessä käytetään työttömyysputkea, olisi vastaava eng- lanninkielinen ilmaisu (tarkoittaen Suomen jär- jestelmää) suomennettuna työttömyystunneli, jota ei meillä liene kuitenkaan käytetty.
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyy monia kiintoisia ja myös vähän merkillisiäkin termejä. 1990-luvun suuressa lamassa tun- netuksi tuli päivärahalataamo, jolla viitattiin huonossa työmarkkinatilanteessa siihen, että osallistumalla erityisesti tukityöllistämiseen ja joinain vuosina myös työvoimakoulutukseen, saattoi ansiosidonnaisen työttömyysturvan paluuehdon täyttää olematta päivääkään avoi- milla työmarkkinoilla työssä. Tällaisessa tilan- teessa aktivoinnilla ei juuri saatu aikaan työllis- tymisvaikutuksia, joten toimintaa alettiin kut- sua päivärahalataamoksi, tulihan siinä kuitenkin työttömien päivärahakaudet uusittua. Termi on läheistä sukua tempputyöllistämiselle (ks. jäljem- pänä).
Ammatinvalinnanohjauksen eli AVOn puo- lella on ollut myös aivan omanlaisensa termi- nologia. Psykologisia testejä, joita käytetään etenkin koulutus- ja ammatinvalinnan apuna ja ammatinvaihtajien tukena, on kutsuttu palik- katesteiksi, ammatinvalinnanohjaajia on joskus kutsuttu myös ohjuksiksi, kallonkutistajiksi tai psykoiksi. Wartsu on psykologien omaa slangia ja viittaa Wartegg –persoonallisuustestiin. Siinä on kahdeksassa ruudussa kussakin omanlaisensa
58