Page 16 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
ritteli palkkaperusteet sukupuolen, paikkakun- nan, ammattitaidon, työn raskauden ja muiden- kin seikkojen perusteella.
Valtioneuvoston 19.6.1945 tekemä palkkapää- tös raivasi tien valtakunnallisille työehtosopi- muksille. Päätös kytki valtiovallan ja työmark- kinajärjestöt pitkään ja läheiseen yhteistyöhön palkkasäännöstelyn puitteissa. Suomessa valtio- valta oli luomassa työehtosopimusjärjestelmää ja otti pysyvän julkisen ja hallinnollisen puheoi- keuden palkanmuodostukseen, joka muualla pohjoismaissa oli korostetummin työmarkkina- järjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa ratkais- tava voimasuhde- ja kiistakysymys. (Bergholm 2005a ja 2005b.)
STK esittää lapsilisää
Perheen mieselättäjälle suunnattu lapsilisä oli STK:n kehittämä ajatus, jolla se pyrki suuntaa- maan elintarvikkeiden hintojen kohoamisesta johtuneen palkkapaineen purkamiskustan- nukset vain lapsiperheiden elättäjille suunna- tulla palkanlisällä. Lapsilisä olikin osa syksyn 1947 palkkaratkaisua. Työnantajat ja maan- viljelijät saivat nostaa tuotteidensa ja palve- lujensa hintoja, kun lapsilisä nosti palkkaku- luja. Hallinnollisen sekaannuksen ja moni- polvisen komiteatyön jälkeen lapsilisästä tuli kaikkien lapsien äideille maksettu tulonsiirto. Työnantajien saamien hinnankorotusten vuoksi Suomeen tuli Ruotsista poiketen palkkaperus- taisiin työnantajamaksuihin perustuva rahoi- tusmalli lapsilisäjärjestelmälle. (Mansner 1984; Bergholm 2003 ja 2005c.)
Työmarkkinasuhteiden kannalta Suomen lapsilisäjärjestelmän synty oli sekavuudestaan huolimatta olennainen avaus, koska työnantaja- keskusjärjestö STK teki aloitteen Suomen sosi- aalipolitiikan kytkemisestä palkkapolitiikkaan. Kytkös muodostui palkkaan sidottujen työn- antajamaksujen vuoksi pysyväksi. SAK puo- lusti lapsilisää, kun esiin tuli suunnitelmia sen alentamisesta tai poistamisesta ensimmäiseltä lapselta, koska kyse oli palkkaratkaisun osana saadusta edusta. Hinta- ja palkkasäännöstelyn
aikana palkankorotukset olivat toisinaan kyt- ketty elinkustannusindeksin nousuun. Lapsilisä tulkittiin Ruotsin tapaan, mutta vain osittain, positiiviseksi veroksi, joka laski elinkustannuk- sia ja elinkustannusindeksiä. Valtiovalta saattoi ”ostaa” indeksipisteitä korottamalla lapsilisää. (Bergholm 2005a.)
Hinta- ja palkkasäännöstelyn loppu
Yleislakko vuonna 1956 oli palkka- ja hintasään- nöstelyn vuosina 1945–1955 vähitellen syventy- neiden ongelmien tulos. Säännöstelyn päätty- minen kytkeytyi nelinkantaisen tulonjakopoli- tiikan kehitykseen, jännitteisiin ja ristiriitoihin. Valtiovalta koetti eri tavoin ohjata ja hillitä palk- kakehitystä säännöstelyvuosina. Suomen halli- tus osallistui erilaisilla päätöksillään jatkuvasti välillisesti ja välittömästi palkkakehitykseen vuosina 1945–1955. Palkkasäännöstelyn sisältö oli vaihteleva ja pysyvästi kiistanalainen.
Palkkasäännöstelyn säännökset muut- tuivat yksityiskohdiltaan ja periaatteiltaan. Esimerkiksi K.-A. Fagerholmin sosialidemo- kraattinen vähemmistöhallitus (1948-1950) päätti vuonna 1950 luopua palkkasäännöste- lystä. Tämä purki palkkojen indeksisidonnaisuu- den, joka oli taannut hintojen nousua vastaa- vat palkankorotukset automaattisesti. Hallitus uskoi indeksiehdon purkamisen hillitsevän palk- kojen nousua laskusuhdanteessa.
Säännöstelyn nollasummapelilogiikka johti ristiriitojen asteittaiseen kärjistymiseen. Vuoden 1955 kova kuivuus vauhditti vastak- kainasettelua, mikä johti yleislakkoon ja maa- taloustuottajain luovutuslakkoon. SAK ei saa- nut palkkojen indeksisidonnaisuutta takaisin, mutta MTK onnistui kytkemään maataloustulon ja siten maataloustuotteiden hinnat ansiotasoin- deksiin. (Mansner 1984; Sauli 1987; Bergholm 2005a ja 2006.)
Suomen mallin synty
Suomen työmarkkinajärjestöjen välinen komp- romissi ja niiden vaikutusvallan kasvu sosiaali- ja talouspolitiikassa on yleensä ajoitettu joko työelä-
16