Page 17 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Artikkeleita
kelakien hyväksymiseen vuonna 1961 tai ensim- mäisiin tulopoliittisiin ratkaisuihin 1968–1969. Tulkintani mukaan vuosiloma- (1960), työttö- myysturva- (1960) ja työeläkelakien (1961) synty sekä ensimmäisen säännöstelyolojen jälkeen syn- tynyt keskitetty työehtosopimusratkaisu (1960) vuosiksi 1961-1962 muodostivat prosessin, jossa STK:n ja SAK:n keskinäiset suhteet muovau- tuivat aivan uudella tavalla luottamukselliseen vuorovaikutukseen perustuviksi. Näin vahvistui Suomen työmarkkinasuhteiden kaksoissidoksen se piirre, jossa työmarkkinajärjestöillä oli vahva vaikutusvalta palkkasidonnaisten sosiaalipoliit- tisten ratkaisujen synnyssä.
Suomen sisäpolitiikka oli riitaista ja sekavaa vuosina 1957–1959. Hallitusten lyhytikäisyys joh- tui osaltaan SDP:n ja SAK:n hitaasti mutta var- masti edenneestä hajaannuksesta.
Heinäkuun 1958 vaaleissa eduskunta sai vasemmistoenemmistön. Useat poliittisen his- torian tutkijat ovat aiemmin tulkinneet, ettei vasemmistoenemmistöllä ollut käytännön mer- kitystä. He ovat korostaneet eduskunnan voi- masuhteiden vaikutuksen niukkuutta sillä, että SDP:n hajaannus sekä kansandemokraat- tien ja sosialidemokraattien vastakkainasettelu estivät työväenpuolueiden hallitusyhteistyön. Valtapoliittisesti eduskunnan vasemmistoenem- mistö olikin heikko, sillä kaikissa tuon eduskun- nan aikana toimineissa Suomen hallituksissa oli selvä porvarillinen enemmistö. (Suomi 1992, 132– 133; Hokkanen 2002, 419.)
Parlamentaariset voimasuhteet vaikuttivat ratkaisevasti sosiaalipoliittisen lainsäädännön uudistuksiin vuosina 1959–1961. Tätä ovat koros- taneet useat tutkijat (Anttila 2005, 97; Kalela 1989, 168; Smolander 2000, 136–149; Uljas 2005 ja 2012). Itse asiassa äärimmäisen poikkeuksel- linen parlamentaarinen tilanne – eduskunnan koko vasemmistoenemmistö oli oppositiossa vuo- sina 1959-1962 – vauhditti sosiaalisia uudistuksia. Hallitusvaltaan päässyt maalaisliitto joutui taipu- maan vasemmistoenemmistöisen eduskunnan vaatimuksiin. Näin aukesi tie suurille uudistuk- sille, joista vuosilomalain uudistus oli ensimmäi-
nen. Se syntyi työnantajakeskusjärjestöjen päät- täväisestä vastustuksesta huolimatta.
STK oppi läksynsä ja seuraavat suuret sosiaali- poliittiset ratkaisut syntyivät hyvässä yhteistyössä SAK:n kanssa. Näin työttömyysturvan uudistus ja työeläkejärjestelmän synty tapahtuivat työ- markkinakeskusjärjestöjen yhteistyötä ja luot- tamusta vahvistaen. Hyvän yhteistyön sinettinä oli vuosien 1961-1962 maltillinen palkkaratkaisu, josta STK ja SAK sopivat. Ruotsissa työmarkki- nakompromissi oli syntynyt 1938, kun ammat- tiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt olivat tul- leet liian voimakkaiksi jatkaakseen kamppailua. Suomessa uusi yhteisymmärrys syntyi yhteisestä voimattomuudesta. STK oli heikko vasemmis- toenemmistöisen eduskunnan vuoksi. SAK oli taas järjestöllisen hajaannuksen vuoksi menet- tänyt järjestö- ja työmarkkinavoimaansa.
Työeläkeratkaisua suomalaisen korporativis- min synnyssä on korostettu useissa tutkimuksissa (Hellsten 1993; Mattila 2000 ja 2005; Kangas 2006 ja 2007). En näe sitä strategisena käänne- kohtana vaan suomalaisen korporativismin laa- dullisen muutoksen ja sosiaalipolitiikan raken- teita olennaisesti muuttaneen tapahtumaketjun jälkipään lenkkinä (Bergholm 2007 ja 2009; Katso myös Jouko Siipi 1967, 196; Niemelä 1988, 111-112; Uljas 2005 ja 2012).
Vuosiloma-, työttömyysturva- ja eläkeratkai- sut tapahtuivat ennen kuin Pekka Kuusen kansal- lista ja kansainvälistä kuuluisuutta saavuttaneet suuntaviivat suomalaisen sosiaalipolitiikan tule- vaisuudesta julkaistiin (Kuusi 1961 ja 1964). Onkin ilmeistä, että on aiheettomasti liioiteltu Pekka Kuusen merkitystä suomalaisen yhteiskuntapo- litiikan arkkitehtina ja samalla perusteettomasti vähätelty työmarkkinajärjestöjen osuutta suo- malaisen sosiaalipolitiikan suurissa ratkaisuissa vuosina 1960-1961. (Siipi 1967; Tuomioja 1996; Bergholm 2007; Bergholm & Saari 2009.)
Tulopolitiikan tulo
Kansainvälinen keskustelu toi 1960-luvun alussa Suomeen ajatuksen vakauttamisen mal- lista, jossa työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta
17