Page 68 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos työ- ehdoista voisi sopia työpaikoilla myös työehto- sopimuksista poiketen. Paikallinen sopiminen näyttäisi olevan tärkeää työnantajayrityksille ja eritoten yli 10 henkilöä työllistäville yrityksille.
Arvioitaessa näiden vastausten työllisyysvai- kutuksia suhteessa perusuraan tulee ottaa huo- mioon yritysten tosiasiallinen työllistämistarve. Pk-yritysbarometrien perusteella noin neljän- neksellä (24 prosenttia) yrityksistä on tosiasi- allinen tarve työllistää. Niistä yrityksistä, joilla on tarve työllistää, 10 prosenttia ilmoittaa irti- sanomiseen liittyvien seikkojen ja 30 prosenttia työehtosopimuksiin liittyvien seikkojen olevan työllistämisen keskeisiä esteitä.
Nämä seikat huomioon ottaen voidaan arvi- oida, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä seuraavien muutaman vuoden ajan- jaksolla. Tarkasteltaessa mahdollisuutta sopia työehdoista työpaikoilla – myös työehtosopi- muksista poiketen – lisäisi työllisyyttä lyhy- ellä aikavälillä arviolta noin 30 000 henkilöllä. Paikallisen sopimisen myönteiset kokonais- vaikutukset näkyvät kansantaloudessa vasta pidemmän ajan kuluessa lisääntyvänä työn kysyntänä ja aktiviteetin nousuna. Pitkällä aika- välillä paikallisen sopimisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä noin 65 000 henkilöllä.
Lopuksi
Talous on selvästi kääntynyt, mikä on erinomai- nen asia. Kasvu on laaja-alaista ja koskee kaik- kia toimialoja, vaikkakin kasvu on tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin toimialojen sisällä. Tässä on perussyy myös sille, miksi tar- vitaan nykyistä selvästi enemmän yrityskohtai- suutta työehtojen määrittelyyn.
Pienten ja keskisuurten yritysten näky- mät ovat tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan kasvusta huolimatta vaatimattomat. Kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt laskuun, mikä on vakava signaali. Suomessa on 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vie- vät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muu-
ten liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on onneksi ollut nousussa.
Suomen työmarkkinarakenteet eivät ole kyenneet elämään ajassa. Perusrakenteet poh- jautuvat vuosikymmenten taakse. Vaikka lähes kaikki työlait on kirjoitettu uudelleen 1990- ja 2000-luvuilla, ne heijastelevat edelleen lähes 50 vuoden takaista yhteiskuntaa. Näyttää siltä, että työlainsäädännön ja erityisesti työmarkkina- rakenteiden uudistaminen on erittäin vaikeaa. Tästä tuorein esimerkki on työaikalain koko- naisuudistusta koskeva mietintö, joka jäi täysin erimieliseksi siitä huolimatta, että merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ehdotukseen ei edes sisälly.
Kasvu, johon Suomi on keskeisiä kilpailija- maita myöhemmin päässyt mukaan, on suh- danneluonteista eikä se ole seurausta Suomessa tehdyistä rakenneuudistuksista. Ne ovat edel- leen tekemättä. Maailmantalous on arvaa- maton eikä Suomessa voida siihen vaikuttaa. Työmarkkinoiden rakenteisiin sen sijaan voi- daan vaikuttaa omin päätöksin.
Satavuotias Suomi ansaitsee työllisyyttä vahvistavia reformeja. Niiden toteuttaminen edellyttää poliittista rohkeutta. Palkintona on parempi työllisyys ja matalampi työttömyys. Toivottavasti rohkeutta jossain vaiheessa löytyy.
68