Page 69 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017 Katsauksia ja keskusteluja
Hyviä ja huonoja töitä – töiden ryhmittelyjen puntarointia
Tuomo Alasoini1
Vuoden 2016 työolobarometrin (TOB) aineistosta tehdyn analyysin mukaan 23 prosenttia suomalaisista palkansaajista työs- kentelee superduuneissa. Ongelmatyöpaikkojen osuus on saman analyysin mukaan 13 prosenttia. Vaativia mutta laadukkaita töitä tekee 23 pro- senttia, raskaita perusduuneja 20 prosenttia ja kevyitä mutta sosiaalisesti epätyydyttäviä töitä 21 prosenttia palkansaajista. (Mähönen 2017, 115-120.)
Mallina TOB-analyysille on ollut Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vuoden 2015 työolotutkimuksesta (EWCS) tehty vastaavan- lainen analyysi. Myös siinä EU28-maiden pal- kansaajien ja itsensä työllistäjien työt jaettiin viiteen ryhmään. Näitä olivat korkealentoiset työt (high ying jobs, 22 %), sujuvat työt (smooth running jobs, 25 %), aktiiviset manuaaliset työt (active manual jobs, 22 %), paineistetut työt
(under pressure jobs, 13 %) ja huonolaatuiset työt (poor quality jobs, 19 %). (Eurofound 2016, 128-135.)
Tämänkaltaiset tilastollisilla monimuuttu- jamenetelmillä muodostetut ryhmittelyt voi- vat parhaimmillaan auttaa seulomaan suuresta vastaaja- ja muuttujamassasta pelkistettyjä säännönmukaisuuksia, joita voidaan hyödyn- tää erilaisten jatkoanalyysien tai kehittämis- toimien suuntaamisessa. Niiden avulla luodaan myös mielikuvia, jotka voivat saada julkisuutta ja jäädä elämään. Ryhmittelyt eivät ole kuiten- kaan mitään ”rakettitiedettä”, vaan ne voivat olla hyvinkin herkkiä aineiston rajoitteille ja monille laatijansa tekemille valinnoille. Ryhmittelyjen käyttökelpoisuutta voidaan arvioida ennen kaik- kea niiden menetelmällisen luotettavuuden ja yhteiskunnallisen käyttökelpoisuuden perus- teella. Pohdin seuraavassa vapaamuotoisesti
1 Tuomo Alasoini, TkT, VTT, sosiologian dosentti, johtava asiantuntija, Tekes
69