Page 70 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
molempia ryhmittelyjä ja niiden keskinäistä suhdetta ennen kaikkea käyttökelpoisuuden näkökulmasta.
Millä ulottuvuuksilla töitä ryhmitellään?
TOB-analyysissa työt on ryhmitelty kuuden ja EWCS-analyysissa seitsemän ulottuvuuden perusteella. Edellisessä analyysissa on neljä ulottuvuutta, joille voi katsoa löytyvän sisällöl- linen vastine myös jälkimmäisestä. Nämä ovat vaikutusmahdollisuudet (EWCS: skills & disc- retion), työn fyysinen raskaus (EWCS: physi- cal environment), työn henkinen kuormitta- vuus (EWCS: work intensity) ja yhteisöllisyys (EWCS: social environment). Näistä ensim- mäinen on TOB-analyysissa tosin kapeammin määrittynyt, sillä osaamiseen ja oppimiseen liittyvät muuttujat eivät lataudu riittävän voi- makkaasti vaikutusmahdollisuudet-faktorille. Palkkaukseen ja urakehitykseen liittyvät kysy- mykset eivät myöskään lataudu TOB-analyysissa omiksi faktoreikseen kuten EWCS-analyysissa. Kolmas TOB-analyysissa puuttumaan jäävä ulottuvuus EWCS-analyysiin verrattuna on työajan laatu, jota koskevia kysymyksiä ei TOB- analyysissa ole mukanakaan. TOB-analyysissa nousee esiin kaksi faktoria, jotka taas jäävät EWCS-analyysissa puuttumaan. Nämä ovat avoin ja tasapuolinen kohtelu sekä alttius häi- riökäyttäytymiselle.
Millaisia ryhmiä löytyy?
Tarkastelen seuraavassa, millaisia ryhmiä ana- lyyseissa löytyy ja miten ne suhteutuvat toi- siinsa.
Superduunit (TOB) ja korkealentoiset työt (EWCS) muistuttavat pitkälti toisiaan. Ainoa selvä ero on, että superduuneissa henkinen kuormittavuus on vähäistä, kun taas korkealen- toisissa töissä se on keskivertoa suurempaa. Puhuminen superduuneista puolustaa paik- kaansa siitä näkökulmasta, että kyse on töistä, jotka ovat keskimääräistä parempia kaikilla kuu- della ulottuvuudella. Toisaalta ”vaativat mutta
laadukkaat työt” sijoittuvat näiden edelle kol- mella kuudesta ulottuvuudesta, mistä näkökul- masta superduunit-käsite taas tuntuu yliampu- valta. Suurin ero näiden kahden ryhmän välillä on, että ”vaativat mutta laadukkaat työt” ovat henkisesti hyvin kuormittavia toisin kuin super- duunit.
Myöskään EWCS-analyysin korkealentoiset työt eivät yksiselitteisesti edusta laadultaan yli- vertaista ryhmää muihin ryhmiin nähden. Itse asiassa EWCS-analyysissa erotetut sujuvat työt saavat parempia arvoja monilla työterveyttä ja -hyvinvointia kuvaavilla mittareilla. Nämä ovat töitä, joissa naisilla on selvä yliedustus mie- hiin nähden, joista monet ovat osa-aikaisia ja joita tehdään usein pienissä organisaatioissa. Ammatteja, joissa sujuvilla töillä on selvä ylie- dustus, ovat erilaiset toimisto-, palvelu- ja myyn- titehtävät. Ansiotaso on tällaisissa tehtävissä toi- saalta keskivertoa matalampi samoin kuin töihin sisältyvä vaikuttamisen mahdollisuus.
Ei ole yllättävää, että niin superduuneissa kuin korkealentoisissa töissä olevien koulutus- taso on keskimäärin korkea ja monet heistä työs- kentelevät isoissa organisaatioissa. Selvimmin yliedustettuja ryhmiä ovat johtajat ja huippuasi- antuntijat. Korkealentoisissa töissä näiden ryh- mien yliedustus on superduuneja vielä voimak- kaampaa. Yllättävää ei myöskään ole, että nuor- ten osuus näissä ryhmissä on pieni. Miehillä on lievä yliedustus naisiin nähden niin superduu- neissa kuin korkealentoisissa töissä.
TOB-analyysin raskaat perusduunit vastaa- vat melko hyvin EWCS-analyysin aktiivisia manuaalisia töitä. Töille on ominaista suuri fyysinen raskaus. Jonkinlainen ero tulee siinä, että edellisille on ominaista keskivertoa hieman vähäisempi henkinen kuormittavuus, kun taas jälkimmäisten henkinenkin kuormittavuus on keskivertoa suurempaa.
Suomessa raskaat perusduunit jakautu- vat puoliksi miesten ja naisten kesken, mutta EWCS-analyysin aktiiviset manuaaliset työt ovat voittopuolisesti miesten töitä. Raskaan perus- duunin tekijä on TOB-analyysissa usein nuori,
70