Page 25 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

aikuiskoulutus aktiivisen työvoimapolitiikan välineenä, teollisuustyöntekijöiden reaaliansiot Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1971, ammatinva-linnanohjauksen kehityksen päälinjoja, siirtolai-suustutkimus Suomessa ja lisää turvallisuutta maassamuuttoon. Työvoimapolitiikan ja työ-markkinoiden eri osa-alueiden käsittely jatkui vuonna 1974 vajaakuntoiset ja työvoimapoli-tiikka -artikkelissa, naisten työttömyyden käsit-telyssä sekä työelämän joustavuuden ja uusien työaikamallien tarkastelussa, työvoima- ja kou-lutuspolitiikan yhteensovittamisen käsittelyssä ja uuden työvoimapoliittisen ohjelman esitte-lyssä. Vuonna 1975 ajankohtaiseksi aiheeksi oli noussut työvoimakatsauksessa käsitelty sijainni-nohjaus, jolla tarkoitettiin yritysten sijaintipai-kan valintaan liittyviä toimia. 1970-luvun työ-voimavaroja käsittelevässä artikkelissa todetaan mm. suhteellisen laajalle levinnyt työvoimapula. Työvoimareserveihin katsottiin kuuluvaksi tyy-pillisesti ammattitaidottomia ja haja-asutusalu-eilla asuvia henkilöitä, melko runsaasti yksin-omaan kotitaloustyötä tekeviä perheenemän-tiä. Vuonna 1975 julkaistiin artikkelit pohjois-maisesta työmarkkinaseminaarista, lasten ja nuorten työsuojelusta, nuorisotyöttömyydestä, väestö- ja työvoimakehityksestä, siirtolaisuuden näkymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämi-sen perusteista sekä muuttajan muotokuvasta ja sopeutumisesta. Työvoimatarpeet ja työmarkki-noiden tasapainottomuudet olivat myös käsit-telyssä samoin kuin työvoimakapeikkojen kar-toitus. Vuonna 1976 aiheina olivat vakioaiheen eli työllisyyskatsauksen lisäksi mm. työllisyyskou-lutuksen (nyk. työvoimapoliittinen aikuiskoulu-tus) tarkastelu, työvoimapoliittisen tutkimuk-sen painopisteiden käsittely ja OECD:n työlli-syys- ja työvoimapoliittisen suosituksen esittely. Työvoimapoliittinen tutkimus jaettiin työvoi-maministeriössä tuolloin neljään painoaluee-seen: työvoimavaroja koskeviin, työllisyyttä ja työvoiman kysyntää koskeviin, työttömyyttä ja työvoiman toimeentuloturvaa koskeviin sekä työvoimahallinnon organisaatiota ja henkilös-töä koskeviin tutkimuksiin. Nämä oli edelleen jaoteltu 20:een tarkempaan ”painosuuntaan”, kuten tutkimusjohtaja Timo Filpuksen artik-kelissa todettiin. OECD:n työvoimapoliittista suositusta koskevassa artikkelissaan toimisto-päällikkö Altti Majava arvioi, että ”suositus on kompromissi pohjoismaisten kannanottojen ja amerikkalaisten esitysten välillä, minkä ohella oli tehtävä myönnytyksiä mm. Etelä-Euroopan maille, joilla on taloudellisista syistä johtuvia vaikeuksia soveltaa määrätietoista työvoima- tai muutakaan yhteiskuntapolitiikkaa”. Vuonna 1977 käsiteltiin uutta työvoimatiedustelua, työ-voimavarojen määrää ja rakennetta sekä työllis-tämistarpeita, työvoimapolitiikan pohjoismaista yhteistyötä, keskiasteen koulutusjärjestelmää työvoimapolitiikan kannalta sekä työttömien toimeentuloturvaa. Erityiskoulutettujen työ-markkinoille sijoittumista sekä valtion toi-menpiteiden työllisyysvaikutuksia ja nuorten työttömyyttä käsiteltiin myös artikkeleissa. 1970-luvulla artikkelien kirjoittajana esiintyi mm. Juhani Lönnroth, joka oli sittemmin EU:n työllisyyspääosaston varapääjohtaja ja kään-nösosaston pääjohtaja. Muita työvoimapolitii-kasta tuttuja henkilöitä olivat mm. Eero Polus, Matti Sihto, Ilkka Nio ja Niilo Sääski sekä Oiva Lönnberg, joka myös toimitti lehteä pitkään. Myös Sihto toimi vuoden verran lehden päätoi-mittajana.Vuoden 1978 artikkeleissa käsiteltiin OECD:n nuorisotyöttömyyskonferenssia, nuorten työl-listämistukea ja julkisen sektorin työllisyysvai-kutuksia. Edelleen Ruotsin yleistä työttömyys-vakuutusta koskeva esitys oli tarkastelussa, kuten myös työttömyyden rakenne ja ammatil-lisesta koulutuksesta työllistyminen. Yhteiskunnan muutos näkyi siinäkin, että vuoden 1979 artikkelin aiheena oli koulutettu työvoima ja koulutettujen työttömyys. Timo Jokiperän artikkelissa eritellään julkisen sek-torin työllisyysvaikutuksia muun muassa alueit-tain, henkilöstöryhmittäin ja sektoreittain sekä rahoituslähteittäin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kehitys vuoteen 1985 oli myös käsitte-