Page 57 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

edelläkävijänä. Myös tämän katsauksen lähesty-mistapa on visioiva ja pyrkii Sitran roolin mukai-sesti hahmottamaan sellaisia kehityssuuntia, joi-den katsomme edistävän työmarkkinoiden suju-vaa toimintaa ja positiivista työllisyyskehitystä.Kohtaantoon vaikuttavista tekijöistäTyövoiman ja sen osaamisen sekä avoimien työpaikkojen ja piilevien työmahdollisuuk-sien kohtaamiseen vaikuttavat useat eri teki-jät. Kohtaantoon liittyvissä ongelmissa on joskus kyse yksittäisistä asioista, kun taas toiste useampi tekijä esiintyy samanaikaisesti. Useimpien kohtaanto-ongelmaa selittävien taustatekijöiden syyt ovat syvällä yhteiskunnal-lisissa rakenteissa, jolloin niiden muuttaminen nopeasti on tyydyttävällä tavalla vaikeaa. Keskeisimpiä kohtaantoon heikentävästi vai-kuttavista tekijöistä on se, ettei tarjolla olevan työvoiman osaaminen vastaa kysyntää laadulli-sessa merkityksessä. Osaamisessa on kyse koko-naisuudesta: eri tehtävissä eri tavoin tarvitta-vista kyvykkyyksistä sekä vaadittavasta koulu-tuksesta tai erityisosaamisesta. Käynnissä olevan teknologian nopean kehi-tyksen arvioidaan vaikuttavan niihin kyvykkyyk-siin, joita työelämässä menestyminen yksilöiltä edellyttää. Koneiden tai tekoälyn suorittaman työn ja ihmisen tekemän työn yhteensovitta-minen alleviivaa erityisesti ihmisten sosiaali-sia, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja luovaan ongelmanratkaisuun painottuvia kykyjä. Jatkuva muutos ja työelämän sirpaloituminen edellyttää työntekijältä toistuvaa osaamisen päivittämistä. Näin oppimaan oppimisen merkitys, resilienssi ja kognitiivinen joustavuus korostuvat. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehit-tämisessä on herätty laajalti muuttuvassa toi-mintaympäristössä korostuvien kyvykkyyk-sien merkitykseen. Tätä on pyritty huomioi-maan tuoreissa sitä koskevissa uudistuksissa. Erityisen merkityksellisiä tästä näkökulmasta ovat lapsuudessa tapahtuvat toimet, mikä puol-taisi perusopetuksen uudistamisen lisäksi myös varhaiskasvatuksen laajentamista. Kyvykkyydet kehittyvät myös voimakkaassa vuorovaikutuk-sessa ympäröivän kulttuurin kanssa. Molemmat näistä tekijöistä korostavat kyvykkyyksiin liitty-vien valmiuksien kehittymisen hitautta, mikä osaltaan vahvistaa työelämän murrokseen liit-tyviä uhkakuvia. Kyvykkyyksien lisäksi osaamisessa on tie-tysti kyse myös soveltuvasta koulutuksesta, sen tarjoamista tiedollisista ja käytännöllisistä val-miuksista. Riittävän koulutustason ja -sisältöjen sekä tarpeita vastaavien koulutusmäärien enna-koinnin rinnalla kohtaannon parantamisessa korostuu työssä tapahtuva osaamisen päivittä-minen, sekä työuran aikainen uudelleen koulut-tautuminen ja täydennyskoulutus. Jo pitkään käynnissä olleesta ja laajasta elini-käistä oppimista koskevasta keskustelusta huo-limatta sen vaikutukset koulutustarjontaan, joustaviin opiskelumahdollisuuksiin ja rahoi-tusjärjestelmään ovat jääneet tarpeisiin nähden heikoiksi. Erityisesti työurien aikaiseen oppi-miseen liittyvien tarpeiden ennakoidaan yhä kasvavan. Jos tähän tarpeeseen ei kyetä tyy-dyttävällä tavalla vastaamaan, on riskinä että työmarkkinoiden polarisoituminen kasvaa ja kohtaanto-ongelma pahenee siltä osin kun on kyse osaamisen ja tarpeiden laadullisesta vas-taamattomuudesta. Tältä osin vaikea tilanne on tosiasiassa jo käsillä, mitä ilmentää suhdanteista riippumaton heikolle tasolle asettunut työlli-syysaste. Toinen kohtaanto-ongelmaa määrittävä tekijä on se, että osaamisen tarjonnan ja kysyn-nän maantiede ei täsmää. Asuntomarkkinoiden, sekä toimivan liikenneinfrastruktuurin ja -pal-veluiden merkitys yksilöllisille valinnoille on erittäin suuri – useimmiten ratkaiseva. Asuntomarkkinoihin sekä työssäkäyntialueiden muodostumiseen ja toimivuuteen vaikuttavan infran rakentuminen on voimakkaasti sidok-sissa poliittisiin päätöksiin ja sen muodosta-miin ohjausjärjestelmiin. Myös niiden puutteilla on merkitystä: yhtenä syynä työmarkkinoiden toimivuutta heikentävään pääkaupunkiseudun